Miten lasten oikeudet ovat otettu huomioon kuntien laatimissa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa?
Koivisto, Sanna (2019)
Koivisto, Sanna
2019
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902121236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902121236
Tiivistelmä
Tämän pro gradu-tutkielman aiheena on lapsen oikeuksien huomioiminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten lapsen oikeudet tulevat esille kuntien laatimissa hyvinvointisuunnitelmissa. Tarkastelen lapsen oikeuksien toteutumista sekä lapsioikeudellisesta että lapsipoliittisesta näkökulmasta.
Tutkimusaineisto koostuu yhdeksän kunnan laatimista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmista. Tutkimuksen metodologinen viitekehys pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytän sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla pyrin löytämään vastauksen siihen, miten lapsen oikeudet on otettu huomioon hyvinvointisuunnitelmissa sekä siihen, mikä merkitys lapsen edulla ja lapsivaikutuksen arvioinnilla on oikeuksien toteutumisessa.
Hyvinvointisuunnitelmissa korostuivat lakisääteisten palveluiden esiin tuominen ja palvelurakenteen muodostaminen näiden ympärille. Lapsen oikeuksien toteutumiseen kunnissa vaikuttaa myös kunnan käytössä olevat resurssit. Hyvinvointisuunnitelmissa todetaan resurssien olevan puutteellisia, mutta niistä ei käy ilmi millä tavoin kunnissa epätyydyttävään tilanteeseen pyritään vaikuttamaan. Resurssien riittämättömyys, tulevan rakennemuutoksen mukanaan tuoma epävarmuus ja valtion vahva ohjaus vähentää kuntien innovatiivisuutta ja omaehtoista hyvinvointityön kehittämistä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus ei hyvinvointisuunnitelmissa korostunut, eikä siihen viitattu suunnitelmissa. Vaikka lapsen edun toteutumisen kannalta on merkittävää, että kunnan toimintoja ja päätöksiä arvioidaan lapsen edun kannalta, ei suunnitelmissa lapsivaikutusten arviointia myöskään erikseen painotettu.
Tutkimusaineisto koostuu yhdeksän kunnan laatimista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmista. Tutkimuksen metodologinen viitekehys pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytän sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla pyrin löytämään vastauksen siihen, miten lapsen oikeudet on otettu huomioon hyvinvointisuunnitelmissa sekä siihen, mikä merkitys lapsen edulla ja lapsivaikutuksen arvioinnilla on oikeuksien toteutumisessa.
Hyvinvointisuunnitelmissa korostuivat lakisääteisten palveluiden esiin tuominen ja palvelurakenteen muodostaminen näiden ympärille. Lapsen oikeuksien toteutumiseen kunnissa vaikuttaa myös kunnan käytössä olevat resurssit. Hyvinvointisuunnitelmissa todetaan resurssien olevan puutteellisia, mutta niistä ei käy ilmi millä tavoin kunnissa epätyydyttävään tilanteeseen pyritään vaikuttamaan. Resurssien riittämättömyys, tulevan rakennemuutoksen mukanaan tuoma epävarmuus ja valtion vahva ohjaus vähentää kuntien innovatiivisuutta ja omaehtoista hyvinvointityön kehittämistä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus ei hyvinvointisuunnitelmissa korostunut, eikä siihen viitattu suunnitelmissa. Vaikka lapsen edun toteutumisen kannalta on merkittävää, että kunnan toimintoja ja päätöksiä arvioidaan lapsen edun kannalta, ei suunnitelmissa lapsivaikutusten arviointia myöskään erikseen painotettu.