Osakeyhtiön mahdollisuudet välttyä OYL 20:23 §:n mukaisen rekisteri-ilmoituksen tekemiseltä
Mäkelä, Jenni (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Mäkelä, Jenni
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810182712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810182712
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on osakeyhtiön oman pääoman negatiivisuus ja siitä tehtävä rekisteri-ilmoitus. Mikäli osakeyhtiön oma pääoma on negatiivinen, on yhtiön halli-tuksen viipymättä tehtävä tästä rekisteri-ilmoitus kaupparekisteriin OYL 20:23 §:n perusteella. Mikäli ilmoitusta ei tehdä lain vaatimalla tavalla, voivat hallituksen jäsenet joutua henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön velkojille aiheutuneesta vahingosta. Jos rekisteri-ilmoitus oman pääoman menettämisestä joudutaan tekemään, antaa tämä informaatiota yhtiön sidosryhmille yhtiön huonontuneesta taloudellisesta asemasta. Rekisteri-ilmoituksella voi tämän vuoksi olla negatiivisia vaikutuksia yhtiön toiminnalle, joten sen intressinä usein on välttyä ilmoituksen tekemiseltä.
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella mitä toimintakeinoja yhtiöllä on käytettävissään rekisteri-ilmoituksen välttämiseksi silloin, kun oma pääoma on taseen perusteella menetetty. Tutkielmassa selvitetään mitä lisäyksiä OYL 20:23.2 § sallii tehtäväksi taseen mukaiseen omaan pääomaan ja mitä vaatimuksia laki näille lisäyksille asettaa. Myös yhtiölle mahdollisia muita keinoja tarkastellaan, kuten vaihtoehtoja oman pääoman määrän lisäämiseksi.
Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa tulkitaan oikeusdogmatiikan keinoin oman pääoman menettämiseen liittyvää säännöstä, jotta löydetään ne keinot, jotka yhtiöllä on käytettävissään ja jotta saadaan systematisoitua säännöksen yhtiölle asettamia vaatimuksia. Tutkielmassa tarkastellaan myös rekisterimerkinnän tarkoitusta sekä sen vaikutuksia yhtiölle ja sen sidosryhmille.
Tutkielman perusteella rekisteri-ilmoituksen tarkoitukseksi voidaan määritellä yhtiön taloudessa tapahtuneen muutoksen informoiminen yhtiön sidosryhmille. Tämä on erityisen tärkeää yhtiön velkojille, koska oman pääoman menettäminen vaikuttaa heidän riskipositioonsa. Yhtiölle itselleen rekisteri-ilmoitus on jossain määrin haitallinen, mutta yhtiön johdolla on useita mahdollisuuksia välttyä rekisteri-ilmoituksen tekemiseltä niin omaan pääomaan tehtävien lisäysten kuin muidenkin keinojen avulla. Säännöksen voidaan katsoa täyttävän tarkoituksensa varsin hyvin, mutta myös kehittämiskohteita löytyy de lege ferenda -näkökulmasta tarkasteltuna.
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella mitä toimintakeinoja yhtiöllä on käytettävissään rekisteri-ilmoituksen välttämiseksi silloin, kun oma pääoma on taseen perusteella menetetty. Tutkielmassa selvitetään mitä lisäyksiä OYL 20:23.2 § sallii tehtäväksi taseen mukaiseen omaan pääomaan ja mitä vaatimuksia laki näille lisäyksille asettaa. Myös yhtiölle mahdollisia muita keinoja tarkastellaan, kuten vaihtoehtoja oman pääoman määrän lisäämiseksi.
Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa tulkitaan oikeusdogmatiikan keinoin oman pääoman menettämiseen liittyvää säännöstä, jotta löydetään ne keinot, jotka yhtiöllä on käytettävissään ja jotta saadaan systematisoitua säännöksen yhtiölle asettamia vaatimuksia. Tutkielmassa tarkastellaan myös rekisterimerkinnän tarkoitusta sekä sen vaikutuksia yhtiölle ja sen sidosryhmille.
Tutkielman perusteella rekisteri-ilmoituksen tarkoitukseksi voidaan määritellä yhtiön taloudessa tapahtuneen muutoksen informoiminen yhtiön sidosryhmille. Tämä on erityisen tärkeää yhtiön velkojille, koska oman pääoman menettäminen vaikuttaa heidän riskipositioonsa. Yhtiölle itselleen rekisteri-ilmoitus on jossain määrin haitallinen, mutta yhtiön johdolla on useita mahdollisuuksia välttyä rekisteri-ilmoituksen tekemiseltä niin omaan pääomaan tehtävien lisäysten kuin muidenkin keinojen avulla. Säännöksen voidaan katsoa täyttävän tarkoituksensa varsin hyvin, mutta myös kehittämiskohteita löytyy de lege ferenda -näkökulmasta tarkasteltuna.