Syömisen ongelmista kärsivien 6–13-vuotiaiden lasten vanhempien kokemuksia perheen ruokailutilanteista
Lehtinen, Riikka (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Lehtinen, Riikka
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291813
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata syömisen ongelmista kärsivien 6–13-vuotiaiden lasten vanhempien kokemuksia perheen ruokailutilanteista. Aikaisempaa tutkimusta syömisen ongelmista kärsivien lasten ruokailutilanteista ei juurikaan ollut saatavilla. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ruokailutilanteista perheissä, joissa oli syömisen ongelmista kärsivä lapsi. Lisäksi tavoitteena oli hyödyntää tutkimuksen tuottamaa tietoa lasten syömishäiriöiden hoidossa ja hoidon kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin HAPPY-älypuhelinsovelluksen avulla. Tässä tutkimuksessa pilotoitiin HAPPY-sovellusta kotiympäristössä. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsen syömishäiriön hallitsevuus oli läsnä jokapäiväisessä elämässä. Väsymyksen aiheuttama oireilu vaikutti kokonaisvaltaisesti arkeen. Nälkä ja uupumus saattoivat saada aikaan lapsessa voimakkaita vihanpurkauksia. Syömiseen läheisesti liittyvä lapsen ahdistus hallitsi ruokailua. Ruokailuun liittyi paljon myös haasteita, kuten ruokailun hitautta ja sen aloittamisen vaikeutta. Ruokailurytmi nähtiin toisaalta hyvänä päivän jäsentäjänä, mutta sen aiheuttama ylimääräinen kuormittavuus vanhemmille koettiin raskaana. Lapsen painonnousun turvaamiseksi energiansaannilla oli suuri merkitys ruokailussa. Tutkimuksen tulosten mukaan lapsen syömishäiriö kulutti perheen voimavaroja laaja-alaisesti. Syömisen edistymiseksi lasta oli tuettava jatkuvasti ja vanhempien voimavarojen lisääminen eri keinoin oli ensiarvoisen tärkeää. Onnistuneen ruokailun edellytyksiksi nähtiin kuuluvan vanhempien rauhallisuus ja tunteiden hallinta, ajatusten poisvienti ruoasta ja yhteisölliset onnistumisen kokemukset.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että syömishäiriö hallitsee ruokailutilannetta. Syömisen ongelmista kärsivien lasten ruokailussa esiintyy paljon haasteita, jotka kuormittavat koko perhettä. Lapsi tarvitsee tukea ruokailurytmin säilyttämiseksi ja riittävän energiansaannin turvaamiseksi. Lapsen syömishäiriö koettelee voimakkaasti vanhempien voimavaroja, minkä vuoksi vanhempien omien voimavarojen tukeminen edistää perheen hyvinvointia. Vanhemmilta vaaditaan paljon tietoja, taitoja ja valmiuksia onnistuneen ruokailutilanteen mahdollistamiseksi. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, millaisia kokemuksia ruokailutilanteeseen liittyen syömisen ongelmista kärsivät lapset kuvaavat.
Avainsanat: syömisen ongelmat, lapset, vanhemmat, perhe, ruokailutilanteet
ENGLISH ABSTRACT
The purpose of the study was to describe parents’ experiences of family meals among children aged 6–13 with eating disorders. Previous international studies on family meals among children with eating disorders were barely found. The objective of the study was to increase understanding of shared family meals with a child suffering from eating disorder. Also the objective was to use knowledge of the study in treatment of childrens’ eating disorders and developing the treatment.
The study was carried out as a qualitative study. The research data were gathered from parents using a downloadable phone application called HAPPY. In this study HAPPY-application was piloted in home environment. The research data were analyzed by the means of inductive content analysis.
The results of the study indicated that the prominence of a childs’ eating disorder was present in everyday life of the families. The symptoms caused by fatigue were comprehensive in their ordinary life. Hunger and fatigue could erupt in powerful bursts of anger. Anxiety closely related to food controlled the family meals. The meals were also associated with challenges, like slowness of eating and difficulties of starting to eat. Meal frequencies was seen as a marshal but also as a cause of parental stress because of the excessive strain. During family meals the child energy intake had a great meaning in order to secure the weight gain. According to the results of the study the childs’ eating disorder consumed pervasively assets of the family. The child also needed constant support and therefore, the increasing of parents’ assets in various means was critically important. Calmness and the emotional control of the parents, guiding thoughts away from food and communal experiences of success were considered requirements for a successfull family meal.
According to the study, the eating disorder controls family meals. A lot of challenges that strain the family with eating disorder children occur during meal times. The child needs support for timing the meals and gaining enough energy. Childs’ eating disorder tests intensely parents and therefore supporting the parents promotes well fare of the family. The parents need a lot of information, skills and capacity to create a successful meal time for the children with eating disorder. In the future it would be interesting to study how children with eating disorder describe their experiences during family meals.
Keywords: eating disorder, children, parents, family, family meals
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin HAPPY-älypuhelinsovelluksen avulla. Tässä tutkimuksessa pilotoitiin HAPPY-sovellusta kotiympäristössä. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsen syömishäiriön hallitsevuus oli läsnä jokapäiväisessä elämässä. Väsymyksen aiheuttama oireilu vaikutti kokonaisvaltaisesti arkeen. Nälkä ja uupumus saattoivat saada aikaan lapsessa voimakkaita vihanpurkauksia. Syömiseen läheisesti liittyvä lapsen ahdistus hallitsi ruokailua. Ruokailuun liittyi paljon myös haasteita, kuten ruokailun hitautta ja sen aloittamisen vaikeutta. Ruokailurytmi nähtiin toisaalta hyvänä päivän jäsentäjänä, mutta sen aiheuttama ylimääräinen kuormittavuus vanhemmille koettiin raskaana. Lapsen painonnousun turvaamiseksi energiansaannilla oli suuri merkitys ruokailussa. Tutkimuksen tulosten mukaan lapsen syömishäiriö kulutti perheen voimavaroja laaja-alaisesti. Syömisen edistymiseksi lasta oli tuettava jatkuvasti ja vanhempien voimavarojen lisääminen eri keinoin oli ensiarvoisen tärkeää. Onnistuneen ruokailun edellytyksiksi nähtiin kuuluvan vanhempien rauhallisuus ja tunteiden hallinta, ajatusten poisvienti ruoasta ja yhteisölliset onnistumisen kokemukset.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että syömishäiriö hallitsee ruokailutilannetta. Syömisen ongelmista kärsivien lasten ruokailussa esiintyy paljon haasteita, jotka kuormittavat koko perhettä. Lapsi tarvitsee tukea ruokailurytmin säilyttämiseksi ja riittävän energiansaannin turvaamiseksi. Lapsen syömishäiriö koettelee voimakkaasti vanhempien voimavaroja, minkä vuoksi vanhempien omien voimavarojen tukeminen edistää perheen hyvinvointia. Vanhemmilta vaaditaan paljon tietoja, taitoja ja valmiuksia onnistuneen ruokailutilanteen mahdollistamiseksi. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, millaisia kokemuksia ruokailutilanteeseen liittyen syömisen ongelmista kärsivät lapset kuvaavat.
Avainsanat: syömisen ongelmat, lapset, vanhemmat, perhe, ruokailutilanteet
ENGLISH ABSTRACT
The purpose of the study was to describe parents’ experiences of family meals among children aged 6–13 with eating disorders. Previous international studies on family meals among children with eating disorders were barely found. The objective of the study was to increase understanding of shared family meals with a child suffering from eating disorder. Also the objective was to use knowledge of the study in treatment of childrens’ eating disorders and developing the treatment.
The study was carried out as a qualitative study. The research data were gathered from parents using a downloadable phone application called HAPPY. In this study HAPPY-application was piloted in home environment. The research data were analyzed by the means of inductive content analysis.
The results of the study indicated that the prominence of a childs’ eating disorder was present in everyday life of the families. The symptoms caused by fatigue were comprehensive in their ordinary life. Hunger and fatigue could erupt in powerful bursts of anger. Anxiety closely related to food controlled the family meals. The meals were also associated with challenges, like slowness of eating and difficulties of starting to eat. Meal frequencies was seen as a marshal but also as a cause of parental stress because of the excessive strain. During family meals the child energy intake had a great meaning in order to secure the weight gain. According to the results of the study the childs’ eating disorder consumed pervasively assets of the family. The child also needed constant support and therefore, the increasing of parents’ assets in various means was critically important. Calmness and the emotional control of the parents, guiding thoughts away from food and communal experiences of success were considered requirements for a successfull family meal.
According to the study, the eating disorder controls family meals. A lot of challenges that strain the family with eating disorder children occur during meal times. The child needs support for timing the meals and gaining enough energy. Childs’ eating disorder tests intensely parents and therefore supporting the parents promotes well fare of the family. The parents need a lot of information, skills and capacity to create a successful meal time for the children with eating disorder. In the future it would be interesting to study how children with eating disorder describe their experiences during family meals.
Keywords: eating disorder, children, parents, family, family meals