Mikromuovit yhdyskuntajätevesien lietteissä ja niiden analysointi
Rintala, Kati (2019)
Rintala, Kati
2019
Ympäristö- ja energiatekniikka
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905311783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905311783
Tiivistelmä
Mikromuovit ovat alle 5 mm kokoisia muovipartikkeleita. Niitä päätyy yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille muun muassa kosmetiikasta ja autonrenkaista. Jätevedenpuhdistamolla suurin osa virtaaman mikromuoveista (jopa 99 %) päätyy lietteisiin. Lietteisiin päätyvien mikromuovien määrä riippuu jätevedenpuhdistamolle saapuvasta mikromuovikonsentraatiosta ja puhdistusprosessin tehokkuudesta.
Yhdyskuntalietteitä käsitellään ennen niiden jatkokäyttöä. Käsittely voi olla biologista, kemiallista tai fysikaalista. Tässä työssä tarkastellaan aerobista ja anaerobista käsittelyä, termistä käsittelyä sekä kalkkistabilointia. Käsittelyn tavoitteena on stabiloida ja hygienisoida lietettä. Lietteenkäsittelyprosessit vaikuttavat mikromuoveihin ja toisaalta mikromuovit vaikuttavat lietteenkäsittelyprosesseihin. Etenkin biologiset prosessit inhiboituvat suurista mikromuovikonsentraatioista, kun kyseessä on erityisen pienikokoiset mikromuovit. Myös muoveissa esiintyvät lisäaineet voivat liueta muoveista ja siten inhiboida biologisia prosesseja.
Myös mikromuoveissa havaitaan muutoksia lietteenkäsittelyprosessin jälkeen. Mikromuovit ovat usein hajonneet pinnasta prosessin seurauksena. Niiden pintarakenteessa on havaittavissa eri tyyppisiä muutoksia. Havaitut muutokset ovat erilaisia riippuen käsittelymenetelmästä. Esimerkiksi termisen käsittelyn seurauksena pinnasta voidaan havaita kuplimista, joka on merkki partikkelin lämpenemisestä ja mahdollisesti sulamisesta. Pintarakenteen hajoamisen seurauksena lietteeseen syntyy entistä pienempiä mikromuovipartikkeleita.
Mikromuoveja voidaan analysoida lietteistä erilaisilla menetelmillä. Näytteenotolla, -käsittelyllä ja analyysimenetelmän valinnalla on suuri merkitys tulosten luotettavuuden kannalta. Esimerkiksi kemiallisen näytteenkäsittelyn seurauksena osa mikromuoveista voi reagoida kemikaalien kanssa ja jopa poistua lietteestä. Toisaalta näyte voi kontaminoitua käsittelylaitteistosta peräisin olevilla mikromuoveilla. Analysointimenetelmää valittaessa tulee olla tiedossa, mitä tietoa näytteestä halutaan, sillä eri analysointimenetelmillä saadaan erilaista tietoa mikromuovista. Yleensä mikromuoveista halutaan selvittää niiden koko, muovilaatu ja pintarakenne.
Mikromuovien läsnäolo lietteissä voi vaikuttaa tulevaisuudessa lietteiden jatkokäyttöön ja niiden soveltuvuuteen esimerkiksi lannoitteina. Aiheesta on tärkeää tehdä lisää tutkimusta, jotta saadaan tietoa, mitä mikromuoveilla tapahtuu jätevedenpuhdistusprosessin jälkeen. Tällä hetkellä mikromuovitutkimuksesta puuttuvat standardit, vaikkakin tietyt menetelmät ovat yleisesti käytössä.
Yhdyskuntalietteitä käsitellään ennen niiden jatkokäyttöä. Käsittely voi olla biologista, kemiallista tai fysikaalista. Tässä työssä tarkastellaan aerobista ja anaerobista käsittelyä, termistä käsittelyä sekä kalkkistabilointia. Käsittelyn tavoitteena on stabiloida ja hygienisoida lietettä. Lietteenkäsittelyprosessit vaikuttavat mikromuoveihin ja toisaalta mikromuovit vaikuttavat lietteenkäsittelyprosesseihin. Etenkin biologiset prosessit inhiboituvat suurista mikromuovikonsentraatioista, kun kyseessä on erityisen pienikokoiset mikromuovit. Myös muoveissa esiintyvät lisäaineet voivat liueta muoveista ja siten inhiboida biologisia prosesseja.
Myös mikromuoveissa havaitaan muutoksia lietteenkäsittelyprosessin jälkeen. Mikromuovit ovat usein hajonneet pinnasta prosessin seurauksena. Niiden pintarakenteessa on havaittavissa eri tyyppisiä muutoksia. Havaitut muutokset ovat erilaisia riippuen käsittelymenetelmästä. Esimerkiksi termisen käsittelyn seurauksena pinnasta voidaan havaita kuplimista, joka on merkki partikkelin lämpenemisestä ja mahdollisesti sulamisesta. Pintarakenteen hajoamisen seurauksena lietteeseen syntyy entistä pienempiä mikromuovipartikkeleita.
Mikromuoveja voidaan analysoida lietteistä erilaisilla menetelmillä. Näytteenotolla, -käsittelyllä ja analyysimenetelmän valinnalla on suuri merkitys tulosten luotettavuuden kannalta. Esimerkiksi kemiallisen näytteenkäsittelyn seurauksena osa mikromuoveista voi reagoida kemikaalien kanssa ja jopa poistua lietteestä. Toisaalta näyte voi kontaminoitua käsittelylaitteistosta peräisin olevilla mikromuoveilla. Analysointimenetelmää valittaessa tulee olla tiedossa, mitä tietoa näytteestä halutaan, sillä eri analysointimenetelmillä saadaan erilaista tietoa mikromuovista. Yleensä mikromuoveista halutaan selvittää niiden koko, muovilaatu ja pintarakenne.
Mikromuovien läsnäolo lietteissä voi vaikuttaa tulevaisuudessa lietteiden jatkokäyttöön ja niiden soveltuvuuteen esimerkiksi lannoitteina. Aiheesta on tärkeää tehdä lisää tutkimusta, jotta saadaan tietoa, mitä mikromuoveilla tapahtuu jätevedenpuhdistusprosessin jälkeen. Tällä hetkellä mikromuovitutkimuksesta puuttuvat standardit, vaikkakin tietyt menetelmät ovat yleisesti käytössä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7051]