Korjausrakentamisen ajoitusmalli
Varis, Elisa (2016)
Varis, Elisa
2016
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201602193539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201602193539
Tiivistelmä
Rakennushankkeiden yksi tärkeimmistä onnistumisen edellytyksiä ovat hankkeiden ajoitukset ja realistiset aikataulut. Aikatauluissa pysyminen vaikuttaa suoraan rakentamisen kustannuksiin ja laatuun sekä niiden myötä myös asiakastyytyväisyyteen. Hankkeiden ajallinen suunnittelu tulee perustaa kaikkiin saatavilla oleviin lähtötietoihin huomioiden myös mahdolliset tuotannon häiriötilanteet sekä suunnitelma- ja olosuhdemuutokset. Erityisen tärkeää tämä on korjausrakennushankkeiden ajallisessa suunnittelussa, kun työskennellään vanhojen rakennusten parissa, joiden alkuperäiset suunnittelun lähtötietoina toimivat suunnitelmat voivat olla puutteellisia tai poiketa toteutuneesta.
Suomessa korjausrakentamisen volyymi on kasvanut tasaisesti. Tästä johtuen onkin entistä ajankohtaisempaa panostaa korjausrakentamisen kehittämiseen ja hankkeiden optimaaliseen toteutukseen. Yhtenä optimaalisen toteutuksen työkaluna voidaan nähdä ajoitusmalli, jonka avulla kestojen arviointi ja hallinta helpottuu.
Korjausrakentamisen ajoitusmallin laadinnan tueksi aihetta tutkittiin aluksi teoriatietoon perustuen, minkä pohjalta laadittiin diplomityön kirjallisuuskatsaus. Työn kirjallisuuskatsaus käsittelee muun muassa korjausrakentamista yleisesti, korjausrakentamisen erityispiirteitä sekä rakennushankkeiden ajallista suunnittelua ja hallintaa korjausrakentamisen näkökulma huomioiden. Kirjallisuuskatsaus toimi pohjana työn empiiriselle osuudelle, jonka aikana toteutettiin haastattelututkimus, laadittiin korjausrakentamisen ajoitusmallin ensimmäinen testiversio ja järjestettiin työpaja, jossa asiantuntijat pääsivät kehittämään ja kommentoimaan ajoitusmallin testiversiota. Lopullinen ajoitusmalli laadittiin empiirisen tutkimusosion tuloksiin perustuen.
Diplomityön tuloksena syntyi korjausrakentamisen ajoitusmalli, joka on tarkistuslis-tanomainen rakennushankkeiden tehtäväkokonaisuuksien mukaan etenevä malli. Malli tarjoaa rakennuttajalle keinoja määrittää ja hallita korjausrakentamisen kestoja. Keinojen sijaan voidaan puhua myös kestoihin vaikuttavista tekijöistä, joiden huomioiminen korjausrakennushankkeiden ajallisessa suunnittelussa ja hallinnassa on oleellista. Suoraa laskennallista määritystä mallilla ei voi tehdä, mutta sitä voidaan hyödyntää jatkotutkimuksen ja -kehityksen pohjana.
Suomessa korjausrakentamisen volyymi on kasvanut tasaisesti. Tästä johtuen onkin entistä ajankohtaisempaa panostaa korjausrakentamisen kehittämiseen ja hankkeiden optimaaliseen toteutukseen. Yhtenä optimaalisen toteutuksen työkaluna voidaan nähdä ajoitusmalli, jonka avulla kestojen arviointi ja hallinta helpottuu.
Korjausrakentamisen ajoitusmallin laadinnan tueksi aihetta tutkittiin aluksi teoriatietoon perustuen, minkä pohjalta laadittiin diplomityön kirjallisuuskatsaus. Työn kirjallisuuskatsaus käsittelee muun muassa korjausrakentamista yleisesti, korjausrakentamisen erityispiirteitä sekä rakennushankkeiden ajallista suunnittelua ja hallintaa korjausrakentamisen näkökulma huomioiden. Kirjallisuuskatsaus toimi pohjana työn empiiriselle osuudelle, jonka aikana toteutettiin haastattelututkimus, laadittiin korjausrakentamisen ajoitusmallin ensimmäinen testiversio ja järjestettiin työpaja, jossa asiantuntijat pääsivät kehittämään ja kommentoimaan ajoitusmallin testiversiota. Lopullinen ajoitusmalli laadittiin empiirisen tutkimusosion tuloksiin perustuen.
Diplomityön tuloksena syntyi korjausrakentamisen ajoitusmalli, joka on tarkistuslis-tanomainen rakennushankkeiden tehtäväkokonaisuuksien mukaan etenevä malli. Malli tarjoaa rakennuttajalle keinoja määrittää ja hallita korjausrakentamisen kestoja. Keinojen sijaan voidaan puhua myös kestoihin vaikuttavista tekijöistä, joiden huomioiminen korjausrakennushankkeiden ajallisessa suunnittelussa ja hallinnassa on oleellista. Suoraa laskennallista määritystä mallilla ei voi tehdä, mutta sitä voidaan hyödyntää jatkotutkimuksen ja -kehityksen pohjana.