Vaihteiden suunnitteluprosessin kehittäminen kokoonpanolähtöisesti
Hiekkanen, Jussi Mikael (2015)
Hiekkanen, Jussi Mikael
2015
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201503251178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201503251178
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on tarkastella uuden tuotteen suunnittelua kokoonpantavuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan kokoonpantavuuden eri käsitteitä ja kokoonpanon kannalta huomioitavia seikkoja suunnitteluvaiheessa sekä pyritään löytämään mahdollisia kehityskohteita suunnitteluprosessin kehittämiseksi. Tutkimuksen lähtökohtana on DFMA-menetelmän hyödyntäminen vaihteiden suunnitteluprosessissa ja mahdollisten kehityskohteiden löytäminen suunnitteluprosessissa. DFMA-menetelmä sisältää kokoonpanon ja valmistettavuuden arviointiin soveltuvia menetelmiä sekä analyysien perusteella laadittuja toimintaohjeita
Teoriaosuudessa käsitellään kokoonpanon asettamia vaatimuksia ja reunaehtoja tuotteen suunnittelulle ja esitellään eri metodeja, joiden avulla kokoonpanon huomioiminen jo tuotteen varhaisessa suunnitteluvaiheessa olisi mahdollisimman tehokasta. Tutkimuksessa tarkastellaan toimeksiantajan tämänhetkistä toimintaa ja siinä havaittuja kehitystarpeita ja painotetaan jo olemassa olevan tiedon saamista tehokkaammin suunnittelun käyttöön tuotteen elinkaaren alkuvaiheessa. Tärkeimpiä huomioitavia menetelmiä ovat DFA ja DFM sekä näiden muodostaman DFMA-menetelmän soveltaminen suunnitteluprosessissa.
Soveltavassa osuudessa keskitytään tutkimuksen toimeksiantajan Moventas Santasalo Oy:n vaihdesuunnittelun toimintaan. Suunnitteluprosessin toimintaa tarkastellaan kokoonpanolähtöisesti ja esimerkkinä käytetään yrityksen tämänhetkisiä päätuotteita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksessä on olemassa tietty toimintatapa, joka sinällään sisältää osa-alueita tutkimuksen lähtökohtana olevista toimintametodeista. Tutkimuksen aikana nousi esille kehitystarpeita koskien kokoonpanotiedon saamista tuotesuunnittelun käyttöön. Kehitettäessä suunnittelutoimintaa kokoonpanolähtöisesti, on oleellista saada luotettavaa tietoa kokoonpanosta riittävän aikaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia. Liian myöhäisessä vaiheessa saatu tieto jää hyödyntämättä, koska moniportaisessa suunnittelujärjestelmässä päätöksiä joudutaan tekemään ja lyömään lukkoon jo prosessin varhaisessa vaiheessa ja jo vahvistettujen suunnitelmien muuttaminen myöhemmin ei enää ole mahdollista. Tämä seikka huomioiden on oleellista lähentää kokoonpanon ja suunnittelun yhteistyötä riittävän varhaisessa vaiheessa ja sopia selkeästä toimintatavasta, jolla kokoonpanohenkilöstön tietotaito saadaan suunnittelun käyttöön.
Teoriaosuudessa käsitellään kokoonpanon asettamia vaatimuksia ja reunaehtoja tuotteen suunnittelulle ja esitellään eri metodeja, joiden avulla kokoonpanon huomioiminen jo tuotteen varhaisessa suunnitteluvaiheessa olisi mahdollisimman tehokasta. Tutkimuksessa tarkastellaan toimeksiantajan tämänhetkistä toimintaa ja siinä havaittuja kehitystarpeita ja painotetaan jo olemassa olevan tiedon saamista tehokkaammin suunnittelun käyttöön tuotteen elinkaaren alkuvaiheessa. Tärkeimpiä huomioitavia menetelmiä ovat DFA ja DFM sekä näiden muodostaman DFMA-menetelmän soveltaminen suunnitteluprosessissa.
Soveltavassa osuudessa keskitytään tutkimuksen toimeksiantajan Moventas Santasalo Oy:n vaihdesuunnittelun toimintaan. Suunnitteluprosessin toimintaa tarkastellaan kokoonpanolähtöisesti ja esimerkkinä käytetään yrityksen tämänhetkisiä päätuotteita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksessä on olemassa tietty toimintatapa, joka sinällään sisältää osa-alueita tutkimuksen lähtökohtana olevista toimintametodeista. Tutkimuksen aikana nousi esille kehitystarpeita koskien kokoonpanotiedon saamista tuotesuunnittelun käyttöön. Kehitettäessä suunnittelutoimintaa kokoonpanolähtöisesti, on oleellista saada luotettavaa tietoa kokoonpanosta riittävän aikaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia. Liian myöhäisessä vaiheessa saatu tieto jää hyödyntämättä, koska moniportaisessa suunnittelujärjestelmässä päätöksiä joudutaan tekemään ja lyömään lukkoon jo prosessin varhaisessa vaiheessa ja jo vahvistettujen suunnitelmien muuttaminen myöhemmin ei enää ole mahdollista. Tämä seikka huomioiden on oleellista lähentää kokoonpanon ja suunnittelun yhteistyötä riittävän varhaisessa vaiheessa ja sopia selkeästä toimintatavasta, jolla kokoonpanohenkilöstön tietotaito saadaan suunnittelun käyttöön.