Organisaatiokulttuuri ja -ilmapiiri hoitohenkilökunnan näkökulmasta
Saukkonen, Petra (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Saukkonen, Petra
2015
Hoitotieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512072504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512072504
Tiivistelmä
Työyhteisöt ovat osa organisaatioiden sosiaalista todellisuutta ja kulttuuri sekä ilmapiiri nähdään organisaation sosiaalisen kontekstin keskeisimpinä tekijöinä. Organisaatiokulttuuri ja -ilmapiiri ovat muun muassa yhteydessä palvelun laatuun, henkilökunnan vaihtuvuuteen ja organisaation tehokkuuteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata julkisen terveydenhuollon organisaatiokulttuuria ja -ilmapiiriä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa julkisen terveydenhuollon organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää organisaatiokulttuurin ja -ilmapiirin nykytilan ymmärtämisen kautta terveydenhuollon organisaatioiden kehittämiseen ja siten hoitotyön laadun sekä tehokkuuden parantamiseen.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökunta (N=289) 11 sairaanhoitopiirin alueelta. Kohdeorganisaatioiden kulttuuria ja -ilmapiiriä tutkittiin Organisaation sosiaalinen konteksti -mittarilla. Kvantitatiivisen aineiston analysointiin käytettiin ryhmätason tarkasteluun soveltuvia menetelmiä, kuten T-arvoa, rWG-indeksiä, ICC sisäkorrelaatiota sekä ANOVA-pohjaisia Etan neliöitä. Ryhmien välisten eroavaisuuksien tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) ja Welchin testin avulla.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat lähtökohtana ollutta käsitystä organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä ryhmätason ilmiöinä. Hoitotyöntekijät olivat ryhmän sisäisesti johdonmukaisia näkemyksissään. Työntekijäryhmittäin vaihtelua ilmeni organisaatiokulttuuriosa-alueista joustamattomuuden sekä vastarinnan osalta ja organisaatioilmapiirin suhteen kaikilla osa-alueilla. Organisaatioittain näkemyksissä ilmeni eroavaisuuksia kulttuuriosa-alueista joustamattomuuden ja vastarinnan suhteen, mutta ilmapiirin osalta ei eroavaisuuksia havaittu. Toimialueittain tarkasteltuna operatiiviset ja psykiatriset ryhmät erosivat kaikkien kulttuuri- ja ilmapiiriosa-alueiden suhteen, lukuun ottamatta organisaatiokulttuurin pätevyyttä. Konservatiivisten ryhmien näkemykset erosivat organisaatiokulttuurin joustamattomuuden sekä vastarinnan, mutta ilmapiirimuuttujista vain funktionaalisuuden suhteen. Organisaatiokulttuurin pätevyys koettiin yhtenevästi hoitotyöntekijäryhmittäin, organisaatioittain sekä toimialueittain.
Tulosten perusteella työntekijäryhmä on organisaatiota merkityksellisempi kulttuuri- ja ilmapiirinäkemyksiä selittävä tekijä hoitotyössä. Vaihtelu ryhmittäin, organisaatioittain ja toimialueittain on tärkeää tunnistaa. Kehityksen kannalta hoitotyön johtajien tulisi edetä muutoksessa työyhteisöjen kulttuuri- ja ilmapiiritekijöiden yksilöllisestä tiedostamisesta laajempiin kulttuurisiin reformeihin. Organisaation sosiaalisen kontekstin ymmärtäminen voi mahdollistaa onnistuneen organisaatiokehityksen myös hoitotyön näkökulmasta.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökunta (N=289) 11 sairaanhoitopiirin alueelta. Kohdeorganisaatioiden kulttuuria ja -ilmapiiriä tutkittiin Organisaation sosiaalinen konteksti -mittarilla. Kvantitatiivisen aineiston analysointiin käytettiin ryhmätason tarkasteluun soveltuvia menetelmiä, kuten T-arvoa, rWG-indeksiä, ICC sisäkorrelaatiota sekä ANOVA-pohjaisia Etan neliöitä. Ryhmien välisten eroavaisuuksien tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) ja Welchin testin avulla.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat lähtökohtana ollutta käsitystä organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä ryhmätason ilmiöinä. Hoitotyöntekijät olivat ryhmän sisäisesti johdonmukaisia näkemyksissään. Työntekijäryhmittäin vaihtelua ilmeni organisaatiokulttuuriosa-alueista joustamattomuuden sekä vastarinnan osalta ja organisaatioilmapiirin suhteen kaikilla osa-alueilla. Organisaatioittain näkemyksissä ilmeni eroavaisuuksia kulttuuriosa-alueista joustamattomuuden ja vastarinnan suhteen, mutta ilmapiirin osalta ei eroavaisuuksia havaittu. Toimialueittain tarkasteltuna operatiiviset ja psykiatriset ryhmät erosivat kaikkien kulttuuri- ja ilmapiiriosa-alueiden suhteen, lukuun ottamatta organisaatiokulttuurin pätevyyttä. Konservatiivisten ryhmien näkemykset erosivat organisaatiokulttuurin joustamattomuuden sekä vastarinnan, mutta ilmapiirimuuttujista vain funktionaalisuuden suhteen. Organisaatiokulttuurin pätevyys koettiin yhtenevästi hoitotyöntekijäryhmittäin, organisaatioittain sekä toimialueittain.
Tulosten perusteella työntekijäryhmä on organisaatiota merkityksellisempi kulttuuri- ja ilmapiirinäkemyksiä selittävä tekijä hoitotyössä. Vaihtelu ryhmittäin, organisaatioittain ja toimialueittain on tärkeää tunnistaa. Kehityksen kannalta hoitotyön johtajien tulisi edetä muutoksessa työyhteisöjen kulttuuri- ja ilmapiiritekijöiden yksilöllisestä tiedostamisesta laajempiin kulttuurisiin reformeihin. Organisaation sosiaalisen kontekstin ymmärtäminen voi mahdollistaa onnistuneen organisaatiokehityksen myös hoitotyön näkökulmasta.