Tasapainotettu mittaristo julkisen palvelutuotannon tuloksellisuuden arvioinnin ja kehittämisen välineenä Case Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialue
Pieviläinen, Antti (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Pieviläinen, Antti
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503191198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503191198
Tiivistelmä
Toiminnan jatkuva kehittäminen ja parantaminen on keskeinen osa jokaisen organisaation toimintaa. Tässä tutkielmassa aihepiiriä on tarkasteltu julkisen palvelutuotannon näkökulmasta käsin. Niin sanottuna toimeksiantotaloudellisena toimijana julkinen palveluntuottaja ei tukeudu kaikilta osin yksityisellä sektorilla yleisesti käytössä oleviin toiminnassa onnistumista kuvaaviin mittareihin, joista yhtenä voidaan mainita toiminnan taloudellinen tulos. Tämä ero johtuu erityisesti julkiseen toimijaan kohdistuvasta palvelutehtävästä, joka velvoittaa lakisääteisten tehtävien suorittamiseen taloudellisista vaikutuksista riippumatta. Toisaalta sekä yksityistä että julkista toimijaa yhdistää toimiminen niukkojen ja rajallisten voimavarojen puitteissa.
Julkisen palvelutuotannon yhteydessä puhutaan usein toiminnan tuloksellisuudesta, jolla viitataan toiminnan laaja-alaisempaan tarkasteluun ja arviointiin. Tuloksellisuuden käsite vaihtelee tarkaste-lunäkökulmasta ja painopisteestä riippuen. Se voidaan ymmärtää esimerkiksi talouspainotteisena, toimintapainotteisena tai laajemmin asetettujen tavoitteiden saavuttamista käytettävissä olevilla voimavaroilla. Yksinkertaistetusti tuloksellisuus voidaan nähdä parhaana mahdollisena vastineena suhteessa käytettyihin voimavaroihin nähden.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan niin sanotun tasapainotetun mittariston (BSC) hyödyntämistä julki-sen palvelutuotannon toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin ja kehittämisen välineenä. Edelleen pyritään avaamaan strategian ja toiminnan strategialähtöisyyden merkitystä suhteessa toiminnan tuloksellisuuteen sekä strategian ja tasapainotetun mittariston välistä suhdetta. Strategia nähdään tutkielmassa julkiselle toimijalle erityisen tärkeänä tekijänä juuri toiminnassa onnistumisen arvioin-tiin liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi. Tällöin strategian voidaan ajatella olevan se elementti, jonka mukaisesti toimimisen voidaan katsoa olevan luonteeltaan tuloksellista. Tutkielmassa on kui-tenkin haluttu huomioida myös se mahdollisuus, että tasapainotetun mittariston käyttöönotosta on koitunut organisaatiolle tuloksellisuuden näkökulmasta myönteisiä seurauksia, vaikkei olemassa oleva strategia täyttäisikään edellä mainittuja olettamuksia. Tästä syystä on pyritty avaamaan konk-reettisella tavalla aiemmissa tutkimuksissa havaittuja tasapainotetun mittariston mukanaan tuomia vaikutuksia organisaation toimintaan ja niitä edellytyksiä, joita mittariston onnistunut käyttöönotto yleisesti vaatii.
Tutkielmassa tarkastellaan tapaustutkimuksena Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialuetta, jossa tasapainotettu mittaristo on otettu itsenäisesti käyttöön vuoden 2012 alusta luki-en. Tutkimustuloksena voidaan käytössä olleen kirjallisen aineiston ja toteutettujen teemahaastatte-lujen perusteella todeta, että mittariston käyttöönotolla on ollut monelta osin myönteisiä vaikutuksia organisaation toimintaan nykyisen strategian puutteellisuuksista huolimatta. Tutkielman strategiaa korostavaa näkökulmaa ei kuitenkaan kyseenalaistettu. Mittaristosta uskotaan saatavan vielä suu-rempi hyöty, kun se on mahdollista kytkeä nykyistä tiiviimmin toiminnan strategiaan. Osin tämän havainnon seurauksena toimialueelle on päätetty laatia oma strategia vuoden 2015 aikana.
Julkisen palvelutuotannon yhteydessä puhutaan usein toiminnan tuloksellisuudesta, jolla viitataan toiminnan laaja-alaisempaan tarkasteluun ja arviointiin. Tuloksellisuuden käsite vaihtelee tarkaste-lunäkökulmasta ja painopisteestä riippuen. Se voidaan ymmärtää esimerkiksi talouspainotteisena, toimintapainotteisena tai laajemmin asetettujen tavoitteiden saavuttamista käytettävissä olevilla voimavaroilla. Yksinkertaistetusti tuloksellisuus voidaan nähdä parhaana mahdollisena vastineena suhteessa käytettyihin voimavaroihin nähden.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan niin sanotun tasapainotetun mittariston (BSC) hyödyntämistä julki-sen palvelutuotannon toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin ja kehittämisen välineenä. Edelleen pyritään avaamaan strategian ja toiminnan strategialähtöisyyden merkitystä suhteessa toiminnan tuloksellisuuteen sekä strategian ja tasapainotetun mittariston välistä suhdetta. Strategia nähdään tutkielmassa julkiselle toimijalle erityisen tärkeänä tekijänä juuri toiminnassa onnistumisen arvioin-tiin liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi. Tällöin strategian voidaan ajatella olevan se elementti, jonka mukaisesti toimimisen voidaan katsoa olevan luonteeltaan tuloksellista. Tutkielmassa on kui-tenkin haluttu huomioida myös se mahdollisuus, että tasapainotetun mittariston käyttöönotosta on koitunut organisaatiolle tuloksellisuuden näkökulmasta myönteisiä seurauksia, vaikkei olemassa oleva strategia täyttäisikään edellä mainittuja olettamuksia. Tästä syystä on pyritty avaamaan konk-reettisella tavalla aiemmissa tutkimuksissa havaittuja tasapainotetun mittariston mukanaan tuomia vaikutuksia organisaation toimintaan ja niitä edellytyksiä, joita mittariston onnistunut käyttöönotto yleisesti vaatii.
Tutkielmassa tarkastellaan tapaustutkimuksena Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialuetta, jossa tasapainotettu mittaristo on otettu itsenäisesti käyttöön vuoden 2012 alusta luki-en. Tutkimustuloksena voidaan käytössä olleen kirjallisen aineiston ja toteutettujen teemahaastatte-lujen perusteella todeta, että mittariston käyttöönotolla on ollut monelta osin myönteisiä vaikutuksia organisaation toimintaan nykyisen strategian puutteellisuuksista huolimatta. Tutkielman strategiaa korostavaa näkökulmaa ei kuitenkaan kyseenalaistettu. Mittaristosta uskotaan saatavan vielä suu-rempi hyöty, kun se on mahdollista kytkeä nykyistä tiiviimmin toiminnan strategiaan. Osin tämän havainnon seurauksena toimialueelle on päätetty laatia oma strategia vuoden 2015 aikana.