Poliisin hallintokantelumenttelyn kriittiset menestystekijät
Fagerholm, Peter (2015)
Fagerholm, Peter
2015
Turvallisuushallinnon maisteriohjelma - Master's Programme in Security Administration
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502191131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502191131
Tiivistelmä
Tutkimus on laadullinen teorialähtöiseen sisällönanalyysiin pohjautuva tutkimus, joskin joiltain osin sillä on myös kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Tutkimuksessa tarkastellaan teoreettisella tasolla, millainen on poliisin hallintokantelumenettely, määritellään eri näkökulmista mikä on hallintokantelumenettelyn tarkoitus, ja millaisia laadullisia vaatimuksia voidaan asettaa hallintokantelumenettelylle. Keskeisintä tutkimuksen kannalta on kriittisten menestystekijöiden määritteleminen, eli niiden asioiden, joiden on hallintokantelumenettelyn onnistumisen kannalta sujuttava ja toimittava hyvin, jotta sille asetetut laadulliset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Tutkimuskohteen esittelyssä määritellään mitä laillisuusvalvonnalla ja hallintokantelulla tarkoitetaan. Tarkastellaan myös sitä, mitkä ovat ylimpien laillisuusvalvojien tehtävät ja lähemmin tarkasteltuna heidän poliisiin kohdistuva valvontansa. Koska tutkimuksen kohde on poliisin hallintokantelumenettely, käsitellään myös sitä, miten poliisin sisäinen laillisuusvalvonta on järjestetty. Tähän kuuluu myös poliisilaitosten uusien oikeusyksiköiden esittely. Aihepiiristä johtuen tutkimuksessa käsitellään myös poliisirikostutkintamenettelyä, ja tehdään suppea vertailu siitä, miten poliisia koskevien valitusten (complaints) tutkinta on järjestetty ulkomailla.
Tutkimuksen keskeisin teoreettinen viitekehys on laatu. Laadun rinnalla teoriaviitekehyksen muodostavat myös oppiva organisaatio, asiakasvalitusten hallinta ja poliisikulttuuri. Näillä kaikilla on omat kytköksensä hallintokantelumenettelyyn ja laadun muodostamiseen hallintokanteluprosessissa.
Tutkimusaineisto koostuu kirjallisesta aineistosta, kuten erilaisista työryhmäraporteista, tutkimusartikkeleista, lainsäädännöstä, ohjeista ja määräyksistä, kansainvälisistä suosituksista sekä kirjallisuudesta, joka käsittelee laillisuusvalvontaa ja kantelumenettelyä. Varsin suuri osa aineistosta on ulkomaista.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat määritellyt kriittiset menestystekijät. Kriittisiksi menestystekijöiksi valikoituivat aineiston perusteella hallintokanteluprosessin puolueettomuus ja riippumattomuus, tutkinnan viivytyksettömyys, asiakaslähtöisyys, ohjaus ja neuvonta sekä oppiminen. Kantelijan tyytyväisyys on pitkälti riippuvainen siitä, kokeeko hän saavansa puolueetonta kohtelua, tutkitaanko hänen kantelunsa joutuisasti ja saako hän riittävästi ohjausta ja neuvontaa. Tuloksissa korostetaan myös asiakaslähtöisyyden merkitystä hallintokantelumenettelyssä. Poliisiorganisaation näkökulmasta keskeisintä oppimisen kannalta on se, uskalletaanko poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa kyseenalaistaa poliisiorganisaation ja alaisten toimintaa, ja miten poliisiorganisaatio voi oppia kanteluista.
Tutkimuskohteen esittelyssä määritellään mitä laillisuusvalvonnalla ja hallintokantelulla tarkoitetaan. Tarkastellaan myös sitä, mitkä ovat ylimpien laillisuusvalvojien tehtävät ja lähemmin tarkasteltuna heidän poliisiin kohdistuva valvontansa. Koska tutkimuksen kohde on poliisin hallintokantelumenettely, käsitellään myös sitä, miten poliisin sisäinen laillisuusvalvonta on järjestetty. Tähän kuuluu myös poliisilaitosten uusien oikeusyksiköiden esittely. Aihepiiristä johtuen tutkimuksessa käsitellään myös poliisirikostutkintamenettelyä, ja tehdään suppea vertailu siitä, miten poliisia koskevien valitusten (complaints) tutkinta on järjestetty ulkomailla.
Tutkimuksen keskeisin teoreettinen viitekehys on laatu. Laadun rinnalla teoriaviitekehyksen muodostavat myös oppiva organisaatio, asiakasvalitusten hallinta ja poliisikulttuuri. Näillä kaikilla on omat kytköksensä hallintokantelumenettelyyn ja laadun muodostamiseen hallintokanteluprosessissa.
Tutkimusaineisto koostuu kirjallisesta aineistosta, kuten erilaisista työryhmäraporteista, tutkimusartikkeleista, lainsäädännöstä, ohjeista ja määräyksistä, kansainvälisistä suosituksista sekä kirjallisuudesta, joka käsittelee laillisuusvalvontaa ja kantelumenettelyä. Varsin suuri osa aineistosta on ulkomaista.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat määritellyt kriittiset menestystekijät. Kriittisiksi menestystekijöiksi valikoituivat aineiston perusteella hallintokanteluprosessin puolueettomuus ja riippumattomuus, tutkinnan viivytyksettömyys, asiakaslähtöisyys, ohjaus ja neuvonta sekä oppiminen. Kantelijan tyytyväisyys on pitkälti riippuvainen siitä, kokeeko hän saavansa puolueetonta kohtelua, tutkitaanko hänen kantelunsa joutuisasti ja saako hän riittävästi ohjausta ja neuvontaa. Tuloksissa korostetaan myös asiakaslähtöisyyden merkitystä hallintokantelumenettelyssä. Poliisiorganisaation näkökulmasta keskeisintä oppimisen kannalta on se, uskalletaanko poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa kyseenalaistaa poliisiorganisaation ja alaisten toimintaa, ja miten poliisiorganisaatio voi oppia kanteluista.