Vastasyntyneiden varhaiset gbs-infektiot TAYS:ssa 2010–2013
Kautiala, Krista (2015)
Kautiala, Krista
2015
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502131076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502131076
Kuvaus
Julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 24.10.2014, numerossa 43
Tiivistelmä
GBS on yleisin vastasyntyneiden sepsiksen ja meningiitin aiheuttaja. Suurin osa infektioista voidaan ehkäistä antamalla synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi valituille synnyttäjille synnyttäjän riskitekijöiden tai osoitetun bakteerikantajuuden perusteella. Tässä tutkimuksessa selvitimme, kuinka siirtyminen riskitekijälähtöisestä ehkäisystrategiasta viljelyseulontaan vaikutti vastasyntyneiden varhaisten Streptococcus agalactiae -sepsisten esiintyvyyteen, äitien ja lasten infektiosairastavuuteen sekä antibioottien kulutukseen.
Tutkimus on kohorttitutkimus, jossa materiaalina olivat kaikki TAYS:ssa vuosina 2010–2011 sekä 2012–2013 synnyttäneet. Vastasyntyneiden varhaiset GBS -infektiot ja äitien ja lasten infektiodiagnoosit etsittiin Oberon- ja iPana -potilastietojärjestelmistä. Laboratorion tietojärjestelmistä selvitettiin seulontanäytteiden määrät, GBS -positiivisten äitien osuus sekä vastasyntyneiden GBS-positiiviset veriviljelyt. Profylaksin toteutumista arvioitiin synnytyssalin ja synnyttämättömien osaston G-penisilliinin kulutuksen avulla. Tutkimusaikana vastasyntyneillä todettujen varhaisten GBS-infektioiden taudinkuva ja hoitotulos sekä äitien riskitekijät selvitettiin potilastiedoista.
Varhaisia GBS-infektiotapauksia oli vuosina 2010–2011 kahdeksan ja vuosina 2012–2013 yksi. Varhaisen GBS-infektion esiintyvyys riskitekijälähtöisen ehkäisystrategian aikana oli 0,76 tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti, ja viljelyseulontaan siirtymisen jälkeen se pieneni tasolle 0,09/1000 (RR 8,3, 95 %:n LV 1,0–50). G-penisilliinin kulutuksen kasvun sivuilmiönä äitien infektiosairastavuus väheni.
Viljelyseulonta vaikuttaa olevan tehokkaampi kuin riskitekijälähtöinen ehkäisystrategia varhaisen GBS-infektion ehkäisyssä, joskin lisätutkimuksia tarvitaan. Seulontapohjaiseen ehkäisystrategiaan siirtyminen näyttää onnistuvan nopeasti.
Tutkimus on kohorttitutkimus, jossa materiaalina olivat kaikki TAYS:ssa vuosina 2010–2011 sekä 2012–2013 synnyttäneet. Vastasyntyneiden varhaiset GBS -infektiot ja äitien ja lasten infektiodiagnoosit etsittiin Oberon- ja iPana -potilastietojärjestelmistä. Laboratorion tietojärjestelmistä selvitettiin seulontanäytteiden määrät, GBS -positiivisten äitien osuus sekä vastasyntyneiden GBS-positiiviset veriviljelyt. Profylaksin toteutumista arvioitiin synnytyssalin ja synnyttämättömien osaston G-penisilliinin kulutuksen avulla. Tutkimusaikana vastasyntyneillä todettujen varhaisten GBS-infektioiden taudinkuva ja hoitotulos sekä äitien riskitekijät selvitettiin potilastiedoista.
Varhaisia GBS-infektiotapauksia oli vuosina 2010–2011 kahdeksan ja vuosina 2012–2013 yksi. Varhaisen GBS-infektion esiintyvyys riskitekijälähtöisen ehkäisystrategian aikana oli 0,76 tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti, ja viljelyseulontaan siirtymisen jälkeen se pieneni tasolle 0,09/1000 (RR 8,3, 95 %:n LV 1,0–50). G-penisilliinin kulutuksen kasvun sivuilmiönä äitien infektiosairastavuus väheni.
Viljelyseulonta vaikuttaa olevan tehokkaampi kuin riskitekijälähtöinen ehkäisystrategia varhaisen GBS-infektion ehkäisyssä, joskin lisätutkimuksia tarvitaan. Seulontapohjaiseen ehkäisystrategiaan siirtyminen näyttää onnistuvan nopeasti.