Euroopan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen - unionin toimet ulkopuolisen valvonnan alaisuuteen
Silvo, Anni (2014)
Silvo, Anni
2014
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412292535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412292535
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on Euroopan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Liittymisestä tekee merkittävän se, että ensimmäistä kertaa unioni ja sen toimielimet sitoutuvat ulkopuoliseen ihmisoikeusvalvontaan. Toisekseen unioni on ensimmäinen kansainvälinen järjestö, joka liittyy kyseiseen sopimukseen. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on, mitä unionin sitoutuminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen harjoittamaan ulkopuoliseen valvontaan tarkoittaa, ottaen huomioon unionin erityisen sui generis- luonteen. Unionilla on erityislaatuinen oikeusjärjestys, jossa päätöksenteko tapahtuu unionitasolla, mutta suurin osa sen lainsäädännöstä implementoidaan kansallisella tasolla.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään kuinka laajaa ja minkä tasoista ihmisoikeusvalvontaa unionin toimielimiin ja lainsäädäntöön tullaan liittymisen myötä EIT:n toimesta kohdistamaan. Voimassaolevassa oikeustilassa EIT:llä ei ole toimivaltaa suoraan unionin toimielimiä vastaan, vaan vastuu EIS:n loukkauksista voi aktualisoitua jäsenvaltioiden vastuun kautta. EIT on kuitenkin ollut melko pidättyväinen unionioikeutta koskevien valituksien osalta. Tarkastelemalla EIT:n linjaa koskien jäsenvaltioiden vastuuta väitetyistä unionioikeuden aiheuttamista EIS:n loukkauksista, pyritään havaitsemaan ne katvealueet, joihin EIT:n valvonta ei EU:n osalta voimassaolevassa oikeustilassa tällä hetkellä ulotu. Tämän perusteella tuodaan esiin, kuinka liittyminen sopimukseen tulee tilannetta muuttamaan. Keskeiseen asemaan nousee EIT:n ja EU:n toimivaltasuhteita tällä hetkellä pitkälti määrittävän Bosphorus-presumption tulevaisuus, jonka mukaan voimassaolevassa oikeustilassa perusoikeuksien suojan tason EU:ssa voidaan olettaa olevan vastaavaa EIS:n tarjoamaan suojaan, minkä vuoksi EIT vain poikkeuksellisesti tutkii jäsenvaltioiden EU-oikeuden mukaisia implementointi- toimia.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen, mutta siinä on myös vahvasti de lege ferenda-, sekä oikeusvertailevan tutkimuksen piirteitä. Pääasiallisena oikeuslähteenä tutkimuksessa on ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tulevaa oikeustilaa tarkasteltaessa keskeiseen asemaan nousee asiantuntijakirjoitukset. Tutkimuksessa pyritään myös antamaan de lege ferenda kannanotto siihen, millainen tulevan oikeustilan tulisi olla.
Tässä vaiheessa on mahdotonta varmasti sanoa, millaisen linjan EIT tulee EU:ta kohtaan muodostamaan, saadessaan käsiteltäväkseen EU-oikeudesta johtuvia väitettyjä EIS:n loukkauksia. Kysymys jää pitkälti EIT:n oikeuskäytännössä ratkaistavaksi. Selvää kuitenkin on, että EU:n primus inter pares asema tullaan huomioimaan ihmisoikeussopimusjärjestelmässä. Yksilöiden mahdollisen tehokkaan perus- ja ihmisoikeuksien suojan vuoksi olisi tietysti toivottavaa, että EIT:n tarjoama suoja olisi mahdollisimman korkeaa. Tämä olisi tärkeää myös sen vuoksi, etteivät liittymisen vaikutukset jää näennäisiksi. Unohtaa ei tule kuitenkaan sitä, että kysymyksellä on myös hyvin vahva poliittinen ulottuvuutensa.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään kuinka laajaa ja minkä tasoista ihmisoikeusvalvontaa unionin toimielimiin ja lainsäädäntöön tullaan liittymisen myötä EIT:n toimesta kohdistamaan. Voimassaolevassa oikeustilassa EIT:llä ei ole toimivaltaa suoraan unionin toimielimiä vastaan, vaan vastuu EIS:n loukkauksista voi aktualisoitua jäsenvaltioiden vastuun kautta. EIT on kuitenkin ollut melko pidättyväinen unionioikeutta koskevien valituksien osalta. Tarkastelemalla EIT:n linjaa koskien jäsenvaltioiden vastuuta väitetyistä unionioikeuden aiheuttamista EIS:n loukkauksista, pyritään havaitsemaan ne katvealueet, joihin EIT:n valvonta ei EU:n osalta voimassaolevassa oikeustilassa tällä hetkellä ulotu. Tämän perusteella tuodaan esiin, kuinka liittyminen sopimukseen tulee tilannetta muuttamaan. Keskeiseen asemaan nousee EIT:n ja EU:n toimivaltasuhteita tällä hetkellä pitkälti määrittävän Bosphorus-presumption tulevaisuus, jonka mukaan voimassaolevassa oikeustilassa perusoikeuksien suojan tason EU:ssa voidaan olettaa olevan vastaavaa EIS:n tarjoamaan suojaan, minkä vuoksi EIT vain poikkeuksellisesti tutkii jäsenvaltioiden EU-oikeuden mukaisia implementointi- toimia.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen, mutta siinä on myös vahvasti de lege ferenda-, sekä oikeusvertailevan tutkimuksen piirteitä. Pääasiallisena oikeuslähteenä tutkimuksessa on ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tulevaa oikeustilaa tarkasteltaessa keskeiseen asemaan nousee asiantuntijakirjoitukset. Tutkimuksessa pyritään myös antamaan de lege ferenda kannanotto siihen, millainen tulevan oikeustilan tulisi olla.
Tässä vaiheessa on mahdotonta varmasti sanoa, millaisen linjan EIT tulee EU:ta kohtaan muodostamaan, saadessaan käsiteltäväkseen EU-oikeudesta johtuvia väitettyjä EIS:n loukkauksia. Kysymys jää pitkälti EIT:n oikeuskäytännössä ratkaistavaksi. Selvää kuitenkin on, että EU:n primus inter pares asema tullaan huomioimaan ihmisoikeussopimusjärjestelmässä. Yksilöiden mahdollisen tehokkaan perus- ja ihmisoikeuksien suojan vuoksi olisi tietysti toivottavaa, että EIT:n tarjoama suoja olisi mahdollisimman korkeaa. Tämä olisi tärkeää myös sen vuoksi, etteivät liittymisen vaikutukset jää näennäisiksi. Unohtaa ei tule kuitenkaan sitä, että kysymyksellä on myös hyvin vahva poliittinen ulottuvuutensa.
Kokoelmat
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Ihmisoikeuksien suojan taso Euroopan yhteisössä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintajatkumo Euroopan yhteisön ihmisoikeuksien suojan tasosta
KUMPULAINEN, SINI (2009)
Pro gradu -tutkielmaTutkimuksen aiheena on ihmisoikeuksien suojan taso Euroopan yhteisössä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen näkökulmasta. Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja pääasiallisena oikeuslähteenä tutkimuksessa on ihmisoikeustuomioistuimen ... -
Yhtenäisen Euroopan moninaiset arvot ? Euroopan unionin normatiivinen toimijuus Euroopan parlamentin aborttipuheenvuoroissa
TIKKA, KAROLIINA (2009)
Pro gradu -tutkielma -
Euroopan "kollektiivisesta häpeästä" kohti muutosta: Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston kertomukset romaneista
RAUTANEN, LEEA (2012)
Pro gradu -tutkielmaTarkastelen pro gradu -tutkielmassani EU:n ja Euroopan neuvoston ymmärrystä romaneista, romanien kohtaamista ongelmista ja niiden ratkaisemiseksi vaadituista keinoista. Romanit ovat asuneet Euroopassa jo pitkään ja EU:n ...