Lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkintaprosessi : kehittämishaasteet poliisilaitoksessa
Lehtinen, Miia (2014)
Lehtinen, Miia
2014
Turvallisuushallinnon maisteriohjelma - Master's Programme in Security Administration
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192470
Tiivistelmä
Lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkintaprosessin laadukas suorittaminen on erittäin tärkeää, sillä lapsi on ainutlaatuinen asianomistaja. Lapsi on rikoksen uhrina usein täysin viranomaisten toiminnan armoilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää poliisin esitutkintaa kyseisten rikosten osalta prosessihallinnan kautta. Tutkimus on ajankohtainen, sillä useat esitutkintaan vaikuttavat lakimuutokset tulivat voimaan vuoden alussa. Myös uudet poliisilaitokset aloittivat toimintansa vuoden alussa, kun poliisin hallintorakenneuudistuksen myötä poliisilaitoksia yhdistettiin. Prosessien tarkastelulle ja resurssien oikealle kohdentamiselle on tilaus.
Tutkimus on toiminnallinen kehittävä työntutkimus, jossa kerättiin kvalitatiivista tietoa lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkintaprosessista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erilaisilla haastatteluilla Lapin poliisilaitoksen Rovaniemen vaativan tutkintaryhmän lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkinnan prosessikuvauksen nykytila. Kuvattua esitutkintaprosessia analysoitiin SWOT -analyysilla yhdessä prosessin työntekijöiden kanssa. Analyysissä esille tulleille kehittämiskohteille haettiin ideoita benchmarking -menetelmällä Sisä-Suomen poliisilaitoksen vastaavan ryhmän tutkinnanjohtajalta Jyväskylästä. Vaikka tutkimus tehtiin Lapin poliisilaitokselle, löydettiin sillä kehittämisehdotuksia lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkintaan myös valtakunnallisella tasolla. Tutkimuskysymys oli: Mitkä ovat lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkintaprosessin vaiheet ja kehittämishaasteet?
Tutkimuksessa löydettiin useita kehittämiskohteita. Tutkimustuloksen mukaan lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen laadukas esitutkinta edellyttää kontrolloitua esitutkinnan aloitusta, suunnitelmallisuutta, viranomaisyhteistyötä, laadukasta lapsen kuulustelua, tutkinnanjohtajan suorittamaa johtamista, osaamista sekä seurantaa. Esitutkinta edellyttää tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, sillä samanaikaisesti on usein menossa myös lastensuojelullinen prosessi. Lopputuloksen kannalta on erittäin tärkeää, että eri viranomaiset toimivat sovitun aikataulun mukaisesti, jotta esitutkinta ei vaarannu. Kaiken toiminnan kirkkaimpana ajatuksena tulee olla lapsen etu.
Tutkimus on toiminnallinen kehittävä työntutkimus, jossa kerättiin kvalitatiivista tietoa lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkintaprosessista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erilaisilla haastatteluilla Lapin poliisilaitoksen Rovaniemen vaativan tutkintaryhmän lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkinnan prosessikuvauksen nykytila. Kuvattua esitutkintaprosessia analysoitiin SWOT -analyysilla yhdessä prosessin työntekijöiden kanssa. Analyysissä esille tulleille kehittämiskohteille haettiin ideoita benchmarking -menetelmällä Sisä-Suomen poliisilaitoksen vastaavan ryhmän tutkinnanjohtajalta Jyväskylästä. Vaikka tutkimus tehtiin Lapin poliisilaitokselle, löydettiin sillä kehittämisehdotuksia lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkintaan myös valtakunnallisella tasolla. Tutkimuskysymys oli: Mitkä ovat lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkintaprosessin vaiheet ja kehittämishaasteet?
Tutkimuksessa löydettiin useita kehittämiskohteita. Tutkimustuloksen mukaan lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen laadukas esitutkinta edellyttää kontrolloitua esitutkinnan aloitusta, suunnitelmallisuutta, viranomaisyhteistyötä, laadukasta lapsen kuulustelua, tutkinnanjohtajan suorittamaa johtamista, osaamista sekä seurantaa. Esitutkinta edellyttää tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, sillä samanaikaisesti on usein menossa myös lastensuojelullinen prosessi. Lopputuloksen kannalta on erittäin tärkeää, että eri viranomaiset toimivat sovitun aikataulun mukaisesti, jotta esitutkinta ei vaarannu. Kaiken toiminnan kirkkaimpana ajatuksena tulee olla lapsen etu.