Kokonaisarkkitehtuuri ja Information audit -analyysi tiedonhallinnan näkökulmasta
Hakkarainen-Kiri, Anu (2014)
Hakkarainen-Kiri, Anu
2014
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisteriopinnot - Master's Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192467
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin tiedonhallinnan näkökulmasta vähän tutkittuja kokonaisarkkitehtuuria, tietoarkkitehtuuria sekä Information auditia. Tutkimusongelmana oli selvittää, millaisia menetelmiä Suomen julkisessa hallinnossa käytettävä kokonaisarkkitehtuurimenetelmä, sen yksi näkökulma tietoarkkitehtuuri sekä Information audit ovat. Ongelmaa lähestyttiin vertailemalla menetelmien toteutustapoja ja niiden suhdetta toisiinsa. Aihetta taustoitettiin tarkastelemalla tiedonhallinnan erilaisia näkökulmia, kokonais- ja tietoarkkitehtuuria sekä Information auditia lähdekirjallisuuden avulla. Näin luotiin lähtökohta tutkimuskysymyksiin vastaamiselle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli tutkimusmenetelmätriangulaatio, jossa käytettiin käsitetutkimusta, kuvailevaa sekä vertailevaa tutkimusta. Kokonaisarkkitehtuurin, tietoarkkitehtuurin ja Information auditin toteutustapoja vertailtiin käyttämällä lähtökohtana toimintasuhteisesta käsitejärjestelmämallista muokattuja piirteitä ja ominaisuuksia.
Tutkimusaineisto koostui tieteellisistä julkaisuista ja muista lähteistä kerätystä aineistosta. Aineisto valikoitui harkinnanvaraisen otannan periaatteella ja sen relevanttiutta tarkasteltiin suhteessa tutkimuskysymyksiin.
Tutkimustulosten mukaan tarkastelluilla menetelmillä on paljon yhteisiä ominaisuuksia ja piirteitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin menetelmien tavoitteita, kontekstia, ennakkoehtoja, tuloksia, hyötyjä ja seurauksia, lähikäsitteitä, myötävaikutteita, liittyviä asioita, tekijöitä ja suorittajia, osaamisvaatimuksia sekä välineitä ja menetelmiä. Tarkastelun perusteella voitiin todeta kokonais- ja tietoarkkitehtuurin sekä Information auditin olevan menetelmiä, joilla organisaatioiden tiedonhallintaa on mahdollista kehittää. Tulokset kertoivat myös siitä, että asiakirjahallinnon ammattilaisten osaamista voidaan hyödyntää tarkasteltujen menetelmien toteuttamisessa monessa vaiheessa. Puolestaan näkökulma, jolla menetelmät lähestyvät organisaatioiden kokonaisuutta, on tutkimustuloksista esiin nouseva, menetelmiä erottava tekijä. Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan kokonaisuuden johtamista Information auditia enemmän.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli tutkimusmenetelmätriangulaatio, jossa käytettiin käsitetutkimusta, kuvailevaa sekä vertailevaa tutkimusta. Kokonaisarkkitehtuurin, tietoarkkitehtuurin ja Information auditin toteutustapoja vertailtiin käyttämällä lähtökohtana toimintasuhteisesta käsitejärjestelmämallista muokattuja piirteitä ja ominaisuuksia.
Tutkimusaineisto koostui tieteellisistä julkaisuista ja muista lähteistä kerätystä aineistosta. Aineisto valikoitui harkinnanvaraisen otannan periaatteella ja sen relevanttiutta tarkasteltiin suhteessa tutkimuskysymyksiin.
Tutkimustulosten mukaan tarkastelluilla menetelmillä on paljon yhteisiä ominaisuuksia ja piirteitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin menetelmien tavoitteita, kontekstia, ennakkoehtoja, tuloksia, hyötyjä ja seurauksia, lähikäsitteitä, myötävaikutteita, liittyviä asioita, tekijöitä ja suorittajia, osaamisvaatimuksia sekä välineitä ja menetelmiä. Tarkastelun perusteella voitiin todeta kokonais- ja tietoarkkitehtuurin sekä Information auditin olevan menetelmiä, joilla organisaatioiden tiedonhallintaa on mahdollista kehittää. Tulokset kertoivat myös siitä, että asiakirjahallinnon ammattilaisten osaamista voidaan hyödyntää tarkasteltujen menetelmien toteuttamisessa monessa vaiheessa. Puolestaan näkökulma, jolla menetelmät lähestyvät organisaatioiden kokonaisuutta, on tutkimustuloksista esiin nouseva, menetelmiä erottava tekijä. Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan kokonaisuuden johtamista Information auditia enemmän.