Tulevaisuudentutkimus ja skenaariotyöskentelyn anti strategisensuunnittelun näkökulmasta
Paavilainen, Tuomas (2014)
Paavilainen, Tuomas
2014
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411122301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411122301
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa keskitytään teoreettisesti avaamaan skenaariotyöskentelyn luonnetta ja kuvailemaan sen roolia strategisen suunnittelun työkaluna. Teoriaosuudessa keskitytään erityisesti avaamaan skenaariotyöskentelyn termiä eri näkökulmista, jotta empiirinen tutkimus olisi sujuvammin hoidettavissa. Myös skenaariotyöskentelyn hyödyt käydään läpi muutamaa henkilöä mukaillen, jotta vertailu tutkimuksen empiirisen aineiston kanssa olisi mahdollinen. Empiirinen osuus tutkimuksesta koostuu viiden suuren yrityksen johtajien haastatteluista. Haastateltavat ovat joko toimitusjohtajia tai organisaation kehityksestä vastaavien osastojen johtajia. Tutkimukseen osallistuneet yritykset kuuluvat Suomen suurimpien yritysten joukkoon liikevaihdosta puhuttaessa ja niiltä löytyy vankkaa kokemusta strategisen skenaariotyöskentelyn alalta. Empiirisessä tutkimuksessa kartoitetaan yritysten saamia hyötyjä skenaariotyöskentelyn kautta osaksi strategista suunnittelua. Huomiota kiinnitetään myös hieman skenaariotyöskentelyssä ilmeneviin ongelmiin menetelmästä saatavan lisäarvon tiellä.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusta varten on haastateltu viiden suuren organisaation johtoa, jotka käyttävät skenaariotyöskentelyn mahdollisuuksia hyödykseen. Yritykset ovat jokainen eri toimialalta, joten kuvaus ei keskity pelkästään yhden toimialan piiriin vaan antaa yleisluonteisen kuvauksen skenaarioiden käytöstä.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään teoriassa listattujen hyötyjen todellista olemassa oloa yritysten käytännön työssä ja osana strategista suunnittelua. Tavoitteena oli kartoittaa johtajien käytännön kokemuksia skenaariotyöskentelyn luonteesta ja sen tuomasta lisäarvosta yrityksen toimintaan. Haastatteluiden avulla oli tarkoituksenmukaista tutkia myös johtajien kykyä tunnistaa skenaariotyöskentelyn hyödyt johdattelematta heitä eri hyötykategorioihin. Hyötyjen olemassa olo tunnistettiin vahvasti organisaatiosta tai toimialasta riippumatta. Suurten yritysten tarve tarkastella tulevaisuutta ja toimintaympäristönsä muutoksia johtaa myös skenaariotyöskentelyn piirteiden vahvaan omaksumiseen osaksi jatkuvaa työskentelyä. Skenaariotyöskentelyn ominaispiirteitä sisällytetään myös arkipäiväiseen tekemiseen. Skenaariotyöskentelyn yksi erityispiirteistä eli joustavuus nousi myös vahvasti esiin kerätystä empiriasta. Suurin eroavaisuus skenaarioista puhuttaessa löytyi niissä käytettävistä aikajänteistä.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusta varten on haastateltu viiden suuren organisaation johtoa, jotka käyttävät skenaariotyöskentelyn mahdollisuuksia hyödykseen. Yritykset ovat jokainen eri toimialalta, joten kuvaus ei keskity pelkästään yhden toimialan piiriin vaan antaa yleisluonteisen kuvauksen skenaarioiden käytöstä.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään teoriassa listattujen hyötyjen todellista olemassa oloa yritysten käytännön työssä ja osana strategista suunnittelua. Tavoitteena oli kartoittaa johtajien käytännön kokemuksia skenaariotyöskentelyn luonteesta ja sen tuomasta lisäarvosta yrityksen toimintaan. Haastatteluiden avulla oli tarkoituksenmukaista tutkia myös johtajien kykyä tunnistaa skenaariotyöskentelyn hyödyt johdattelematta heitä eri hyötykategorioihin. Hyötyjen olemassa olo tunnistettiin vahvasti organisaatiosta tai toimialasta riippumatta. Suurten yritysten tarve tarkastella tulevaisuutta ja toimintaympäristönsä muutoksia johtaa myös skenaariotyöskentelyn piirteiden vahvaan omaksumiseen osaksi jatkuvaa työskentelyä. Skenaariotyöskentelyn ominaispiirteitä sisällytetään myös arkipäiväiseen tekemiseen. Skenaariotyöskentelyn yksi erityispiirteistä eli joustavuus nousi myös vahvasti esiin kerätystä empiriasta. Suurin eroavaisuus skenaarioista puhuttaessa löytyi niissä käytettävistä aikajänteistä.