"Wer kann diese alle beherrschen?" - Eine vergleichende Analyse der Verbrektionsfehler finnischer DaF-Lernenden
Oksanen, Laura (2014)
Oksanen, Laura
2014
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410092200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410092200
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten suomalaisten A1-saksanlukijoiden tekemät verbirektiovirheet eroavat eri ikäryhmien välillä ja onko oppilaiden äidinkielen, suomen, vaikutus nähtävissä vastauksissa. Koska saksan kielen asema suomalaisissa kouluissa ja kielivalinnoissa heikkenee jatkuvasti, on aiheellista tutkia osa-alueita, jotka oppilaat ikäryhmään katsomatta tuntuvat kokevan hankaliksi. Verbirektiot valikoituvat tutkimuksen kohteeksi, koska ne koetaan usein "vaikeina", "ärsyttävinä" ja "mahdottomina oppia".
Tutkielman teoreettinen osa koostuu termin virhe lähemmästä tarkastelusta; käsittelen niin virhetutkimuksen historiaa kuin myös erilaisia tapoja määritellä ja luokitella virheitä. Lopuksi esittelen myös mahdollisia syitä siihen, miksi virheitä ylipäänsä tehdään vierasta kieltä opiskellessa ja tuotettaessa.
Koska tutkielmassa verrataan kieliparia suomi-saksa, käsittelen myös näiden kahden kielten välisiä eroja rektioiden osalta. Kieliopillisen osuuden pohjana selvennän myös käsitettä valenssi.
Tutkimuksessa on lomakehaastateltu sekä alakoulun kuudesluokkalaisia että lukion toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Oletuksena oli, että kuudesluokkalaisilla olisi huomattavasti enemmän epävarmuutta rektioiden käytössä lukio-opiskelijoihin verrattuna. Myös äidinkielen, suomen, ajateltiin vaikuttavan näkyvämmin kuudesluokkalaisten vastauksiin.
Tutkielman perusteella kuudesluokkalaiset ovat epävarmempia rektioiden käytössä kuin lukiolaiset, jotka puolestaan hallitsevat yleisimmät rektiot erittäin hyvin. Harvinaisemmat rektiot tuottavat sen sijaan vaikeuksia myös vanhemmille opiskelijoille. Suomen kielen vaikutus näkyy osassa vastauksista, mutta koska tämä tutkielma perustuu ainoastaan kirjoitetun tekstin analysointiin, täytyy tuloksia käsitellä kriittisesti.
Tutkielman teoreettinen osa koostuu termin virhe lähemmästä tarkastelusta; käsittelen niin virhetutkimuksen historiaa kuin myös erilaisia tapoja määritellä ja luokitella virheitä. Lopuksi esittelen myös mahdollisia syitä siihen, miksi virheitä ylipäänsä tehdään vierasta kieltä opiskellessa ja tuotettaessa.
Koska tutkielmassa verrataan kieliparia suomi-saksa, käsittelen myös näiden kahden kielten välisiä eroja rektioiden osalta. Kieliopillisen osuuden pohjana selvennän myös käsitettä valenssi.
Tutkimuksessa on lomakehaastateltu sekä alakoulun kuudesluokkalaisia että lukion toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Oletuksena oli, että kuudesluokkalaisilla olisi huomattavasti enemmän epävarmuutta rektioiden käytössä lukio-opiskelijoihin verrattuna. Myös äidinkielen, suomen, ajateltiin vaikuttavan näkyvämmin kuudesluokkalaisten vastauksiin.
Tutkielman perusteella kuudesluokkalaiset ovat epävarmempia rektioiden käytössä kuin lukiolaiset, jotka puolestaan hallitsevat yleisimmät rektiot erittäin hyvin. Harvinaisemmat rektiot tuottavat sen sijaan vaikeuksia myös vanhemmille opiskelijoille. Suomen kielen vaikutus näkyy osassa vastauksista, mutta koska tämä tutkielma perustuu ainoastaan kirjoitetun tekstin analysointiin, täytyy tuloksia käsitellä kriittisesti.