"Kyllä tossa työtä tehdessä oppii sen kaikkein parhaiten" : Tapaustutkimus työssä oppimisesta palveluorganisaatiossa
Pihamaa, Mari (2014)
Pihamaa, Mari
2014
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-09-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409232153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409232153
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella työssä oppimista ja sen toteutumismuotoja ja -tapoja vähittäismyyntiin perustuvassa palveluorganisaatiossa. Tarkoituksena oli myös tutkia työntekijöiden merkittäviä oppimiskokemuksia sekä tekijöitä, jotka edistävät ja ehkäisevät työssä oppimista.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tiettyyn organisaatioon kohdistuva tapaustutkimus. Tutkimuksen metodologinen osuus on suoritettu käyttäen teemahaastattelua. Analysoiminen tapahtui käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Toteutin yhteensä yhdeksän haastattelua organisaatiossa työskenteleville myyjille sekä yhden esihaastattelun. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on Wengerin sosiaalisen oppimisen teoria ja käytäntöyhteisöt, sillä näkökulma työssä oppimiseen on tässä tutkimuksessa yhteisöllinen.
Tärkeimpänä tuloksena ilmeni ihmisten välisen avoimen ilmapiirin ja tiedon jakamisen tärkeys työssä oppimisen kannalta. Työssä oppimista koettiin esiintyvän paljon arkisen työnteon lomassa, jolloin se sitoutui osaksi omaa työntekoa. Palvelualan työssä vuorovaikutus ihmisten kanssa ja työn tekeminen käytännössä painottuvat. Työssä oppimisen tyypeiksi muodostuivat koulutusorientoitunut, sosiaalinen, käytännönläheinen ja tiedostamaton oppimisen tyyppi. Koulutusorientoitunut tyyppi korostaa koulutusten merkitystä oppimiselle, kun taas sosiaalinen tyyppi korostaa vuorovaikutusta ja kommunikaatiota ihmisten kanssa. Käytännönläheisessä tyypissä käytännön työ ja omat kokemukset osoittautuivat parhaimmiksi oppimisen tavoiksi. Tiedostamaton oppimisen tyyppi kuvaa oppimisen tiedostamattomuutta ja vaikeasti kuvattavaa puolta.
Lähtökohtana työssä oppimiselle pidetään oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja avoimuutta. Nopea tiedon omaksuminen ja uusien asioiden oppiminen nähdään etuina. Haasteellisimpina tekijöinä pidettiin kiirettä. Työssä oppimista voitaisiin edistää luomalla tilanteita, joissa lähtökohtana on ihmisten välinen vuorovaikutus. Tavoitteena olisi, että tietoa ja kokemusta pystyttäisiin jakamaan ihmisten välillä yhä tehokkaammin ja nopeammin.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tiettyyn organisaatioon kohdistuva tapaustutkimus. Tutkimuksen metodologinen osuus on suoritettu käyttäen teemahaastattelua. Analysoiminen tapahtui käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Toteutin yhteensä yhdeksän haastattelua organisaatiossa työskenteleville myyjille sekä yhden esihaastattelun. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on Wengerin sosiaalisen oppimisen teoria ja käytäntöyhteisöt, sillä näkökulma työssä oppimiseen on tässä tutkimuksessa yhteisöllinen.
Tärkeimpänä tuloksena ilmeni ihmisten välisen avoimen ilmapiirin ja tiedon jakamisen tärkeys työssä oppimisen kannalta. Työssä oppimista koettiin esiintyvän paljon arkisen työnteon lomassa, jolloin se sitoutui osaksi omaa työntekoa. Palvelualan työssä vuorovaikutus ihmisten kanssa ja työn tekeminen käytännössä painottuvat. Työssä oppimisen tyypeiksi muodostuivat koulutusorientoitunut, sosiaalinen, käytännönläheinen ja tiedostamaton oppimisen tyyppi. Koulutusorientoitunut tyyppi korostaa koulutusten merkitystä oppimiselle, kun taas sosiaalinen tyyppi korostaa vuorovaikutusta ja kommunikaatiota ihmisten kanssa. Käytännönläheisessä tyypissä käytännön työ ja omat kokemukset osoittautuivat parhaimmiksi oppimisen tavoiksi. Tiedostamaton oppimisen tyyppi kuvaa oppimisen tiedostamattomuutta ja vaikeasti kuvattavaa puolta.
Lähtökohtana työssä oppimiselle pidetään oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja avoimuutta. Nopea tiedon omaksuminen ja uusien asioiden oppiminen nähdään etuina. Haasteellisimpina tekijöinä pidettiin kiirettä. Työssä oppimista voitaisiin edistää luomalla tilanteita, joissa lähtökohtana on ihmisten välinen vuorovaikutus. Tavoitteena olisi, että tietoa ja kokemusta pystyttäisiin jakamaan ihmisten välillä yhä tehokkaammin ja nopeammin.