Yhteistyön esteet ja edistävät tekijät Onnisen keskijohdon näkökulmasta
Järvenperä, Jorma (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Järvenperä, Jorma
2014
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406251898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406251898
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen otsikko lähti muodostumaan 2012 Onnisen sisäisestä työtyytyväisyyskyselystä. Työtyytyväisyyskysely osoitti yhteistyön puutteen olevan merkittävin tyytymättömyyden aiheuttaja ja etenkin työryhmien välinen yhteistyö nähtiin ongelmallisena.
Kohderyhmä on yrityksen keskijohto, he ovat sisäisen tiedonsiirron kannalta keskeisessä asemassa. Kohderyhmä oli kooltaan 49 henkilöä, vastauksia palautui 30 kpl, joten vastausprosentti oli 61,2 %. Yritys toimii moniammatillisessa ympäristössä. Moniammatilliset työryhmät muodostavat tiimejä, joissa toimitaan paikallisesti. Keskeisiksi käsitteiksi muodostuvat yhteistyön kannalta luottamus, motivaatio ja näiden mahdollistama tieto.
Tämä tutkimus on laadullinen, yhteistyön estäviä ja edistäviä tekijöitä kartoittava tutkimus. Teoreettisessa osassa yhteistyön muodostumisen metodina on käytetty J. Richard Hackmanin 2011 ilmestynyttä kirjaa ”Collaborative Intelligence”. Yhteenveto osuus rakentuu käyttäen Jani Rajaniemen väitöskirjaa vuodelta 2010 ”Organisaatiorakenne ja innovatiivisuus, tutkimus organisaatiorakenteista johtuvista innovatiivisuuden esteistä”. Innovatiivisuuden esteet ja yhteistyön esteet ovat monilta osin yhtenäisiä.
Analyysi nosti esiin seuraavat tekijät. Yhteistyön esteet omassa työryhmässä ja työryhmien välillä ovat keskenään samansuuntaisia. Toiminnassa tarpeellisen tiedon puutteesta aiheutuva luottamuksen ja motivaation alhainen taso johtavat tilanteeseen, jossa kilpailu työryhmien sisällä ja niiden välillä on pääasiallinen yhteistyön este. Pitkäaikaiset suhteet edellyttävät myös hiljaisen tiedon hallintaa, jotta kilpailun tuomat esteet työryhmien välillä eivät johtaisi toiminnan ohjautumista yhteistyötä estäviin ratkaisuihin.
Yhteistyön edistävät tekijät edellyttävät yhteistyön kokonaisvaltaista huomioimista toiminnassa. Eri ryhmien välillä edistävät tekijät ovat saattaneet aiemmin olla estäviä tekijöitä, joita voidaan nyt toiminnassa hyödyntää yhteistyötä edistävinä tekijöinä. Muutokset ympäristössä ja estävien tekijöiden toisenlainen hyödyntäminen ovat tehneet niistä edistäviä tekijöitä.
Kohderyhmä on yrityksen keskijohto, he ovat sisäisen tiedonsiirron kannalta keskeisessä asemassa. Kohderyhmä oli kooltaan 49 henkilöä, vastauksia palautui 30 kpl, joten vastausprosentti oli 61,2 %. Yritys toimii moniammatillisessa ympäristössä. Moniammatilliset työryhmät muodostavat tiimejä, joissa toimitaan paikallisesti. Keskeisiksi käsitteiksi muodostuvat yhteistyön kannalta luottamus, motivaatio ja näiden mahdollistama tieto.
Tämä tutkimus on laadullinen, yhteistyön estäviä ja edistäviä tekijöitä kartoittava tutkimus. Teoreettisessa osassa yhteistyön muodostumisen metodina on käytetty J. Richard Hackmanin 2011 ilmestynyttä kirjaa ”Collaborative Intelligence”. Yhteenveto osuus rakentuu käyttäen Jani Rajaniemen väitöskirjaa vuodelta 2010 ”Organisaatiorakenne ja innovatiivisuus, tutkimus organisaatiorakenteista johtuvista innovatiivisuuden esteistä”. Innovatiivisuuden esteet ja yhteistyön esteet ovat monilta osin yhtenäisiä.
Analyysi nosti esiin seuraavat tekijät. Yhteistyön esteet omassa työryhmässä ja työryhmien välillä ovat keskenään samansuuntaisia. Toiminnassa tarpeellisen tiedon puutteesta aiheutuva luottamuksen ja motivaation alhainen taso johtavat tilanteeseen, jossa kilpailu työryhmien sisällä ja niiden välillä on pääasiallinen yhteistyön este. Pitkäaikaiset suhteet edellyttävät myös hiljaisen tiedon hallintaa, jotta kilpailun tuomat esteet työryhmien välillä eivät johtaisi toiminnan ohjautumista yhteistyötä estäviin ratkaisuihin.
Yhteistyön edistävät tekijät edellyttävät yhteistyön kokonaisvaltaista huomioimista toiminnassa. Eri ryhmien välillä edistävät tekijät ovat saattaneet aiemmin olla estäviä tekijöitä, joita voidaan nyt toiminnassa hyödyntää yhteistyötä edistävinä tekijöinä. Muutokset ympäristössä ja estävien tekijöiden toisenlainen hyödyntäminen ovat tehneet niistä edistäviä tekijöitä.