Tietoisuustaitojen, luonnossa liikkumisen ja työpäivän aikana tehtyjen rentoutumisharjoitusten yhteydet koettuun terveyteen ja nukkumiseen liittyviin ongelmiin
Karnisto, Tiia (2014)
Karnisto, Tiia
2014
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231853
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tietoisuustaitojen, luonnossa liikkumisen ja työpäivän aikana itsenäisesti ja spontaanisti tehtyjen rentoutumisharjoitusten yhteyksiä sekä kokemukseen omasta terveydestä että nukkumiseen liittyviin ongelmiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä näistä ovat vahvimmin yhteydessä. Monista aiemmista tutkimuksista poiketen, tietoisuustaitojen kahden osa-alueen; tietoisuuden ja hyväksynnän yhteyksiä tarkastellaan toisistaan erillisinä. Lukuisista sekä koettuun terveyteen että nukkumiseen liittyviin ongelmiin yhteydessä olevista tekijöistä, edellä mainitut valittiin tarkasteluun, koska haluttiin painottaa viime aikoina tutkimushuomiota saaneita tekijöitä, joista ei vielä ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Lisäksi, tarkastelu haluttiin ulottaa yksilön toimintaan sekä työ- että vapaa-ajalla.
Tutkimuksen aineisto on osa Tampereen yliopiston tekemää ja Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen. Hankkeessa seurataan samoja työntekijöitä kahden vuoden ajan (2013–2015). Tämän tutkimuksen aineisto koostuu ensimmäisen aineistonkeruun vastauksista, joka toteutettiin touko– kesäkuussa 2013. Kyselyyn vastasi 1347 henkilöä ja he olivat keskimäärin 47-vuotiaita. Aineisto analysoitiin regressioanalyysillä.
Koetun terveyden vaihtelua selittivät luonnossa liikkuminen, tietoisuus ja hyväksyntä. Kaikkien näiden yhteys koettuun terveyteen oli positiivinen, eli mitä enemmän liikkui luonnossa ja mitä tietoisemmin ja hyväksyvämmin toimi, sitä paremmaksi koki oman terveytensä. Luonnossa liikkumisen yhteys oli vahvin. Työpäivän aikana tehdyt rentoutumisharjoitukset eivät olleet yhteydessä koettuun terveyteen.
Nukkumiseen liittyvien ongelmien vaihtelua selittivät tietoisuus ja hyväksyntä. Molempien yhteys nukkumiseen liittyviin ongelmiin oli negatiivinen, eli mitä tietoisemmin ja hyväksyvämmin toimi, sitä vähemmän koki nukkumiseen liittyviä ongelmia. Tietoisuuden yhteys oli vahvin. Luonnossa liikkuminen ja työpäivän aikana tehdyt rentoutumisharjoitukset eivät olleet yhteydessä nukkumiseen liittyviin ongelmiin.
Tällä tutkimuksella vahvistettiin aiempaa tietoa tietoisuustaitojen ja luonnossa liikkumisen liittymisestä terveyteen sekä tietoisuustaitojen liittymisestä unen laatuun. Uutta tietoa saatiin kyseisten yhteyksien voimakkuuksista suhteessa toisiinsa. Tämä tutkimus antaa alustavia viitteitä siitä, että tietoisuus olisi hieman hyväksyntää voimakkaammin yhteydessä sekä koettuun terveyteen että nukkumiseen liittyviin ongelmiin. Tutkimus toi alustavia viitteitä myös siitä, että toiminta vapaa-ajalla tuottaa enemmän terveysvaikutuksia kuin toiminta työajalla.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pohdittaessa keinoja edistää hyvän terveyden ylläpitoa sekä pohdittaessa keinoja helpottaa nukkumisongelmia. Lisäksi niillä voisi olla painoarvoa työssä jaksamista pohdittaessa. Tutkimustulokset puhuvat ensinnäkin luonnossa liikkumisen tärkeydestä osana terveellisiä elintapoja sekä luonto- ja viheralueiden säilyttämisen puolesta asuinalueita suunniteltaessa. Toiseksi, tutkimustulokset kannustavat hyödyntämään tietoisuustaitoja lisää terveydenhoidossa.
Tutkimuksen aineisto on osa Tampereen yliopiston tekemää ja Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Työkuormituksesta palautuminen: työ- ja ympäristöpsykologisten näkökulmien yhdistäminen. Hankkeessa seurataan samoja työntekijöitä kahden vuoden ajan (2013–2015). Tämän tutkimuksen aineisto koostuu ensimmäisen aineistonkeruun vastauksista, joka toteutettiin touko– kesäkuussa 2013. Kyselyyn vastasi 1347 henkilöä ja he olivat keskimäärin 47-vuotiaita. Aineisto analysoitiin regressioanalyysillä.
Koetun terveyden vaihtelua selittivät luonnossa liikkuminen, tietoisuus ja hyväksyntä. Kaikkien näiden yhteys koettuun terveyteen oli positiivinen, eli mitä enemmän liikkui luonnossa ja mitä tietoisemmin ja hyväksyvämmin toimi, sitä paremmaksi koki oman terveytensä. Luonnossa liikkumisen yhteys oli vahvin. Työpäivän aikana tehdyt rentoutumisharjoitukset eivät olleet yhteydessä koettuun terveyteen.
Nukkumiseen liittyvien ongelmien vaihtelua selittivät tietoisuus ja hyväksyntä. Molempien yhteys nukkumiseen liittyviin ongelmiin oli negatiivinen, eli mitä tietoisemmin ja hyväksyvämmin toimi, sitä vähemmän koki nukkumiseen liittyviä ongelmia. Tietoisuuden yhteys oli vahvin. Luonnossa liikkuminen ja työpäivän aikana tehdyt rentoutumisharjoitukset eivät olleet yhteydessä nukkumiseen liittyviin ongelmiin.
Tällä tutkimuksella vahvistettiin aiempaa tietoa tietoisuustaitojen ja luonnossa liikkumisen liittymisestä terveyteen sekä tietoisuustaitojen liittymisestä unen laatuun. Uutta tietoa saatiin kyseisten yhteyksien voimakkuuksista suhteessa toisiinsa. Tämä tutkimus antaa alustavia viitteitä siitä, että tietoisuus olisi hieman hyväksyntää voimakkaammin yhteydessä sekä koettuun terveyteen että nukkumiseen liittyviin ongelmiin. Tutkimus toi alustavia viitteitä myös siitä, että toiminta vapaa-ajalla tuottaa enemmän terveysvaikutuksia kuin toiminta työajalla.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pohdittaessa keinoja edistää hyvän terveyden ylläpitoa sekä pohdittaessa keinoja helpottaa nukkumisongelmia. Lisäksi niillä voisi olla painoarvoa työssä jaksamista pohdittaessa. Tutkimustulokset puhuvat ensinnäkin luonnossa liikkumisen tärkeydestä osana terveellisiä elintapoja sekä luonto- ja viheralueiden säilyttämisen puolesta asuinalueita suunniteltaessa. Toiseksi, tutkimustulokset kannustavat hyödyntämään tietoisuustaitoja lisää terveydenhoidossa.