Mentaalimaailmat kielen kantimissa : Erno Paasilinnan yhden esseen kognitiivis-semanttinen analyysi
Virtamaa-Seppänen, Asta (2014)
Virtamaa-Seppänen, Asta
2014
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406181818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406181818
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhtä esseetä, joka on kirjallisuusaiheisen esseekokoelman lyhyt yleiskielinen teksti. Taustaksi selvitetään esseen luoneen kirjailijan kirjailijakuvaa, myös esseen päähenkilön kirjailijuutta sivutaan. Kirjailijuuden merkityksenantajina taustoitetaan katsauksenomaisesti niitä kirjailijanimiä, jotka esiintyvät esseekontekstissa. Esseen kehitystä nykymuotoiseksi tekstilajiksi esitellään sekä todetaan esseen vähittäinen rantautuminen suomenkielisen kirjallisen ilmaisun välineeksi. Päämetodina käytetään mentaalimaailmateoriaa soveltamalla sitä kokotekstiin.
Tutkielmassa keskitytään esittämään mentaalimaailmateoria pääpiirteissään sekä antamaan työkalut mentaalimaailmojen löytämiseksi ja nimeämiseksi. Siirtymisellä mentaalimaailmasta toiseen on omat sääntönsä, jotka määritellään. Tekstistä nousevia maailmoja voidaan esittäää visuaalisesti ympyröiden avulla. Visualisoimalla päästään uutta kautta tekstin rakennekuvaukseen ja voidaan siten havainnollistaa teoreettista ajattelua. Tavoitteena on päästä tekstin pintarakenteesta lukevan mieleen eli kognitioon.
Tutkielman lähtökohtana on oletus, että mentaalimaailmateoria avaa pohtivan tekstilajin rakennetta uudella tavalla. Tekstintutkimuksen menetelmiä ei hylätä, vaan hyvä kielitieto on tämänkin teorian perusta. Konkreettinen tapa päästä tutkimuksen alkuun on ottaa käyttöön merkityssuhdekaavio, jolla keskeiset tekstin merkitystä luovat elementit tavoitetaan tekstivirrasta rationaalisesti. Kaaviota käytetään tutkielmassa kaksi kertaa.
Esseetekstin pintatason lisäksi tekstistä nousi sisäisiä maailmoja, sellaisia kuin kirjoittamisen vaikeus, ihmisen ulkopuolisuus, marginaalisuus ja yksilön sulkeminen pois yhteisöstä. Välineenä tällaisten maailmojen ilmaisuun ovat kielen keinot siinä kuin konkreettisten ilmiöiden tekstintämisessä. Tutkielmassa toimittiin tekstin ehdoin ja päästiin analyysiin. Esseen yleiskielinen kohdeteksti tuotti sekä mikromaailmoja, kuten ironian maailman, ja makromaailmoja, kuten kirjailijuuden maailmat tai kirjailijuuden taustamaailman. Mentaalimaailmateoria soveltui kaunokirjalliseen tekstiin. Pohtivan tekstilajin, kuten esseen, tutkiminen mentaalimaaailmateorian avulla oli tuloksellista ja tuotti myös tutkimuksen esittelemät visuaaliset mallit. Mallinnusta voisi jatkaa asettamalla tekstiä vielä tarkemman luupin alle suomen kielen lähestymiskulmasta, koska kirjailijuuden yhteiskunnallinen viitekehys ja sen reaalimaailma tulivat nyt kajotuiksi. Mallit havainnollistavat, mutta tärkein ratkaistava kysymys on kielen tekstintyminen ja tekstintäminen esimerkiksi esseen tekstilajiksi.
Tutkielmassa keskitytään esittämään mentaalimaailmateoria pääpiirteissään sekä antamaan työkalut mentaalimaailmojen löytämiseksi ja nimeämiseksi. Siirtymisellä mentaalimaailmasta toiseen on omat sääntönsä, jotka määritellään. Tekstistä nousevia maailmoja voidaan esittäää visuaalisesti ympyröiden avulla. Visualisoimalla päästään uutta kautta tekstin rakennekuvaukseen ja voidaan siten havainnollistaa teoreettista ajattelua. Tavoitteena on päästä tekstin pintarakenteesta lukevan mieleen eli kognitioon.
Tutkielman lähtökohtana on oletus, että mentaalimaailmateoria avaa pohtivan tekstilajin rakennetta uudella tavalla. Tekstintutkimuksen menetelmiä ei hylätä, vaan hyvä kielitieto on tämänkin teorian perusta. Konkreettinen tapa päästä tutkimuksen alkuun on ottaa käyttöön merkityssuhdekaavio, jolla keskeiset tekstin merkitystä luovat elementit tavoitetaan tekstivirrasta rationaalisesti. Kaaviota käytetään tutkielmassa kaksi kertaa.
Esseetekstin pintatason lisäksi tekstistä nousi sisäisiä maailmoja, sellaisia kuin kirjoittamisen vaikeus, ihmisen ulkopuolisuus, marginaalisuus ja yksilön sulkeminen pois yhteisöstä. Välineenä tällaisten maailmojen ilmaisuun ovat kielen keinot siinä kuin konkreettisten ilmiöiden tekstintämisessä. Tutkielmassa toimittiin tekstin ehdoin ja päästiin analyysiin. Esseen yleiskielinen kohdeteksti tuotti sekä mikromaailmoja, kuten ironian maailman, ja makromaailmoja, kuten kirjailijuuden maailmat tai kirjailijuuden taustamaailman. Mentaalimaailmateoria soveltui kaunokirjalliseen tekstiin. Pohtivan tekstilajin, kuten esseen, tutkiminen mentaalimaaailmateorian avulla oli tuloksellista ja tuotti myös tutkimuksen esittelemät visuaaliset mallit. Mallinnusta voisi jatkaa asettamalla tekstiä vielä tarkemman luupin alle suomen kielen lähestymiskulmasta, koska kirjailijuuden yhteiskunnallinen viitekehys ja sen reaalimaailma tulivat nyt kajotuiksi. Mallit havainnollistavat, mutta tärkein ratkaistava kysymys on kielen tekstintyminen ja tekstintäminen esimerkiksi esseen tekstilajiksi.