Transupappi toisena : transsukupuolisuuden yhteiskunnallinen määritteleminen Helsingin Sanomien uutisissa vuosina 2008-2013
Kettunen, Mira (2014)
Kettunen, Mira
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406171781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406171781
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan transsukupuolisten henkilöiden yhteiskunnallista määrittelyä Helsingin Sanomien uutisissa vuosina 2008–2013. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Helsingin Sanomat määrittelee transsukupuolisia henkilöitä ja mitä määrittelyt kertovat yhteiskunnassamme vallitsevista normeista, tarkemmin ottaen sukupuolesta ja siihen liittyvistä valtahierarkioista. Tutkielmassa on hyödynnetty erilaisia teorioita toiseudesta,
sukupuolesta ja vallasta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kuuden vuoden ajalta. Mukaan on luettu kaikki uutisteksteiksi luettavissa olevat Helsingin Sanomien uutistekstit. Helsingin Sanomat valittiin tarkastelun kohteeksi siksi, että se on suurin suomalainen sanomalehti, joka yhä määrittelee vahvasti suomalaisen yhteiskunnan julkista päiväjärjestystä eli sitä, miten ja millaisissa yhteyksissä eri asioista yhteiskunnassamme keskustellaan. Lehden kirjoittelussa huomio kohdistuu nimenomaisesti uutisiin, sillä niitä pidetään edelleen yleisesti ottaen objektiivisena ja luotettavana journalistisena tekstilajina.
Aineistoon pureudutaan tutkimuksessa diskurssianalyysin ja sitä täydentävän
representaatioanalyysin avulla. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten transsukupuolisia ja sukupuolen korjausprosessia Helsingin Sanomien uutisissa määritellään. Tarkastelun pohjalta tulkitaan ja päätellään, millaisissa puhetavoissa eli diskursseissa transsukupuolisista lehden uutisissa puhutaan. Tekstin lisäksi tutkimuksessa otetaan huomioon myös uutisten kuvat, joiden
osalta huomio kohdistetaan transsukupuolisten ja heidän ruumiidensa visuaaliseen esittämiseen.
Tutkimuksen tulos on, että transsukupuoliset ihmiset sisällytetään Helsingin Sanomien uutisoinnissa varsin erilaisiin diskursseihin. Diskurssien moninaisuus ja ristiriitaisuus kertovat siitä, että transsukupuolisuus ei ole suomalaiselle journalismille vielä tuttu, saatika vakiintunut ilmiö, josta kerrottaisiin yhteneväisellä terminologialla. Toistuvia piirteitäkin kirjoittelusta löytyy: transsukupuolisia määritellään pitkillä määriteketjuilla ja heitä kuvaillaan seikkaperäisesti ja
sukupuolittuneesti ulkonäön avulla.
Tutkimus osoittaa, että vaikka sukupuoltaan korjaavien transsukupuolisten sukupuoli ei ole aina helposti määriteltävissä, sen määrittely tapahtuu lehdessä aina kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän puitteissa. Esiin nousee myös se, että transsukupuolisuudesta kirjoitetaan Helsingin Sanomissa pääpiirteisesti kielteisissä yhteyksissä: uutisoinnin perusteella transsukupuolisten yhteiskunnallinen asema on huono niin oikeudellisesti kuin sosiaalisesti, ja tämän esitetään kirjoittelussa heijastuvan muun muassa transsukupuolisten työ- sekä siviilielämään.
sukupuolesta ja vallasta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kuuden vuoden ajalta. Mukaan on luettu kaikki uutisteksteiksi luettavissa olevat Helsingin Sanomien uutistekstit. Helsingin Sanomat valittiin tarkastelun kohteeksi siksi, että se on suurin suomalainen sanomalehti, joka yhä määrittelee vahvasti suomalaisen yhteiskunnan julkista päiväjärjestystä eli sitä, miten ja millaisissa yhteyksissä eri asioista yhteiskunnassamme keskustellaan. Lehden kirjoittelussa huomio kohdistuu nimenomaisesti uutisiin, sillä niitä pidetään edelleen yleisesti ottaen objektiivisena ja luotettavana journalistisena tekstilajina.
Aineistoon pureudutaan tutkimuksessa diskurssianalyysin ja sitä täydentävän
representaatioanalyysin avulla. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten transsukupuolisia ja sukupuolen korjausprosessia Helsingin Sanomien uutisissa määritellään. Tarkastelun pohjalta tulkitaan ja päätellään, millaisissa puhetavoissa eli diskursseissa transsukupuolisista lehden uutisissa puhutaan. Tekstin lisäksi tutkimuksessa otetaan huomioon myös uutisten kuvat, joiden
osalta huomio kohdistetaan transsukupuolisten ja heidän ruumiidensa visuaaliseen esittämiseen.
Tutkimuksen tulos on, että transsukupuoliset ihmiset sisällytetään Helsingin Sanomien uutisoinnissa varsin erilaisiin diskursseihin. Diskurssien moninaisuus ja ristiriitaisuus kertovat siitä, että transsukupuolisuus ei ole suomalaiselle journalismille vielä tuttu, saatika vakiintunut ilmiö, josta kerrottaisiin yhteneväisellä terminologialla. Toistuvia piirteitäkin kirjoittelusta löytyy: transsukupuolisia määritellään pitkillä määriteketjuilla ja heitä kuvaillaan seikkaperäisesti ja
sukupuolittuneesti ulkonäön avulla.
Tutkimus osoittaa, että vaikka sukupuoltaan korjaavien transsukupuolisten sukupuoli ei ole aina helposti määriteltävissä, sen määrittely tapahtuu lehdessä aina kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän puitteissa. Esiin nousee myös se, että transsukupuolisuudesta kirjoitetaan Helsingin Sanomissa pääpiirteisesti kielteisissä yhteyksissä: uutisoinnin perusteella transsukupuolisten yhteiskunnallinen asema on huono niin oikeudellisesti kuin sosiaalisesti, ja tämän esitetään kirjoittelussa heijastuvan muun muassa transsukupuolisten työ- sekä siviilielämään.