Markkinointijohtajat suorituskyvyn johtajina
Haverinen, Tuukka (2014)
Haverinen, Tuukka
2014
Yrityksen johtaminen - Management and Organization
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406161774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406161774
Tiivistelmä
Yrityksen menestys riippuu sen kyvystä tuottaa arvoa asiakkailleen. Koska markkinointi tunnistaa, luo ja viestii asiakasarvoa, on markkinoinnin suorituskyvyn johtamisesta tullut tärkeä osa markkinointijohtajien vastuualuetta. Useiden tutkimusten valossa markkinointijohtajien kyky johtaa suorituskykyä ei kuitenkaan ole muiden yritysjohtajien tasalla, minkä seurauksena markkinointi on menettänyt arvostustaan muun johdon silmissä. Tästä johtuen markkinointi on useissa yrityksissä pilkkoutunut useiden eri toimintojen alle, eikä markkinointijohtaja osallistu usean yrityksen ylimpään johtoon. Aihepiiri on Suomessa hyvin vähän tutkittu, ja kaipaa tutkimusta suomalaisten pienyritysten näkökulmasta.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten markkinointipäättäjien kykyä johtaa suorituskykyä, sekä sen vaikutuksia heidän osallistumiseensa yritystensä ylimpään päätöksentekoon. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on koottu aihepiirin ympärillä käydystä, osin epätieteellisestä keskustelusta ja kotimaisesta sekä ulkomaisesta aikaisemmasta tutkimuksesta. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettiin hypoteesit, joita tutkimusaineiston analysointivaiheessa testattiin.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, ja siihen vastasi 81 suomalaisjohtajaa. Aineistoa analysoitiin sekä deskriptiivisten statistiikkojen avulla, että riippuvaisuustestein. Aineiston analysoinnin tuloksena osa aihepiirin ympärillä käydyssä keskustelussa esitetyistä väittämistä pystyttiin kumoamaan ja osa vahvistamaan, mikä selkeyttää kokonaiskuvaa suomalaisesta markkinoinnin suorituskyvyn johtamisesta.
Lopputuloksena voidaan sanoa, että markkinointijohtajan kyky johtaa suorituskykyä edesauttaa hänen mahdollisuuksiaan osallistua yrityksen ylimpään päätöksentekoon. Markkinointijohtajan suorituskyvyn johtamisen havaittiin vaikuttavan myös markkinoinnin asemaan yrityksessä, sekä yrityksessä toteutettavaan markkinoinnin suorituskyvyn mittaamiseen. Aiemmassa tutkimuksessa esille noussutta puutteellisuutta markkinointijohtajien suorituskyvyn johtamisessa ei kyetty tässä tutkimuksessa vahvistamaan.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten markkinointipäättäjien kykyä johtaa suorituskykyä, sekä sen vaikutuksia heidän osallistumiseensa yritystensä ylimpään päätöksentekoon. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on koottu aihepiirin ympärillä käydystä, osin epätieteellisestä keskustelusta ja kotimaisesta sekä ulkomaisesta aikaisemmasta tutkimuksesta. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettiin hypoteesit, joita tutkimusaineiston analysointivaiheessa testattiin.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, ja siihen vastasi 81 suomalaisjohtajaa. Aineistoa analysoitiin sekä deskriptiivisten statistiikkojen avulla, että riippuvaisuustestein. Aineiston analysoinnin tuloksena osa aihepiirin ympärillä käydyssä keskustelussa esitetyistä väittämistä pystyttiin kumoamaan ja osa vahvistamaan, mikä selkeyttää kokonaiskuvaa suomalaisesta markkinoinnin suorituskyvyn johtamisesta.
Lopputuloksena voidaan sanoa, että markkinointijohtajan kyky johtaa suorituskykyä edesauttaa hänen mahdollisuuksiaan osallistua yrityksen ylimpään päätöksentekoon. Markkinointijohtajan suorituskyvyn johtamisen havaittiin vaikuttavan myös markkinoinnin asemaan yrityksessä, sekä yrityksessä toteutettavaan markkinoinnin suorituskyvyn mittaamiseen. Aiemmassa tutkimuksessa esille noussutta puutteellisuutta markkinointijohtajien suorituskyvyn johtamisessa ei kyetty tässä tutkimuksessa vahvistamaan.