Sydänbiopsian merkitys sydänsairauksien diagnostiikassa
MELNIK, DARJA (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MELNIK, DARJA
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402271180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402271180
Tiivistelmä
Johdanto
Sydänbiopsia on yleisesti käytössä sydämen siirtopotilaiden seurannassa, mutta
sydänsairauksien diagnostiikassa sen merkitys ei ole yhtä vakiintunut. Koska tutkimus
on invasiivinen ja siihen voi liittyä vakaviakin komplikaatioita, olisi indikaatioiden hyvä
olla selkeitä ja vakiintuneita ja kohdistettu oikeille potilaille. Tässä tutkimuksessa
haluttiin selvittää, kuinka monelle potilaalle sydänbiopsia toi hyötyä diagnostiikassa
verrattuna komplikaatioihin.
Aineisto ja menetelmät
Tutkimuksessamme oli mukana 117 potilasta, joille oli tehty sydänbiopsia Tampereen
yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2000—2010. Mukana ei ollut sydänsiirrepotilaita.
Asetelma oli retrospektiivinen kohortti. Aineisto kerättiin paperisista potilaskertomuksista
ja sähköisestä Miranda-potilastietojärjestelmästä. Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään, sen
mukaan toiko sydänbiopsia heille diagnoosin, lisäarvoa diagnostisiin selvittelyihin tai ei
lisäarvoa. Näitä ryhmiä sitten SPSS:n avulla analysoitiin.
Tulokset
Diagnoosi varmistui 33 potilaalla, lisäarvoa sai 19 potilasta ja 64 potilasta jäi ilman
lisäarvoa, lisäksi yhdestä potilaasta ei saatu riittävästi tietoja. Ikä vaihteli 16 ja 76
vuoden välillä, keskiarvo 51 vuotta. Selkeitä eroja ei ryhmien välissä analyyseissa tullut
esille. Yleisin diagnoosi oli idiopaattinen dilatoiva kardiomyopatia, joka todettiin 15
potilaalla, toiseksi yleisin oli sarkoidoosi ja sitten amyloidoosi. Komplikaatioita esiintyi
3,4 %, joka on hieman enemmän kuin kirjallisuudessa yleensä mainitaan.
Pohdinta
Sydänlihasbiopsia ei kuulu sydänsairauksien ensilinjan tutkimuksiin, mutta sillä on
paikkansa etenevien kardiomyopatioiden, kertymäsairauksien ja rytmihäiriöiden
etiologian selvittelyssä. Tutkimukset suuremmilla potilasaineistoilla ja selkeillä
määritelmilla voisivat tuoda tilastollisesti luotettavaa tietoa potilasryhmästä, jolle
sydänbiopsia tuo parhaimman hyödyn suhteessa komplikaatioriskiin.
Sydänbiopsia on yleisesti käytössä sydämen siirtopotilaiden seurannassa, mutta
sydänsairauksien diagnostiikassa sen merkitys ei ole yhtä vakiintunut. Koska tutkimus
on invasiivinen ja siihen voi liittyä vakaviakin komplikaatioita, olisi indikaatioiden hyvä
olla selkeitä ja vakiintuneita ja kohdistettu oikeille potilaille. Tässä tutkimuksessa
haluttiin selvittää, kuinka monelle potilaalle sydänbiopsia toi hyötyä diagnostiikassa
verrattuna komplikaatioihin.
Aineisto ja menetelmät
Tutkimuksessamme oli mukana 117 potilasta, joille oli tehty sydänbiopsia Tampereen
yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2000—2010. Mukana ei ollut sydänsiirrepotilaita.
Asetelma oli retrospektiivinen kohortti. Aineisto kerättiin paperisista potilaskertomuksista
ja sähköisestä Miranda-potilastietojärjestelmästä. Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään, sen
mukaan toiko sydänbiopsia heille diagnoosin, lisäarvoa diagnostisiin selvittelyihin tai ei
lisäarvoa. Näitä ryhmiä sitten SPSS:n avulla analysoitiin.
Tulokset
Diagnoosi varmistui 33 potilaalla, lisäarvoa sai 19 potilasta ja 64 potilasta jäi ilman
lisäarvoa, lisäksi yhdestä potilaasta ei saatu riittävästi tietoja. Ikä vaihteli 16 ja 76
vuoden välillä, keskiarvo 51 vuotta. Selkeitä eroja ei ryhmien välissä analyyseissa tullut
esille. Yleisin diagnoosi oli idiopaattinen dilatoiva kardiomyopatia, joka todettiin 15
potilaalla, toiseksi yleisin oli sarkoidoosi ja sitten amyloidoosi. Komplikaatioita esiintyi
3,4 %, joka on hieman enemmän kuin kirjallisuudessa yleensä mainitaan.
Pohdinta
Sydänlihasbiopsia ei kuulu sydänsairauksien ensilinjan tutkimuksiin, mutta sillä on
paikkansa etenevien kardiomyopatioiden, kertymäsairauksien ja rytmihäiriöiden
etiologian selvittelyssä. Tutkimukset suuremmilla potilasaineistoilla ja selkeillä
määritelmilla voisivat tuoda tilastollisesti luotettavaa tietoa potilasryhmästä, jolle
sydänbiopsia tuo parhaimman hyödyn suhteessa komplikaatioriskiin.