Jääkiekkofanien reagointi humoristiseen mainontaan - case Ilveksen mainoskohu
RANTAMÄKI, KARI (2013)
RANTAMÄKI, KARI
2013
Yrityksen taloustiede, markkinointi - Marketing
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401171037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401171037
Tiivistelmä
Mainonta on hyvin olennainen osa markkinointia. Huumorin potentiaali mainonnassa on tunnistettu jo pitkään ja sitä on myös käytetty mainonnan tehokeinona useiden vuosikymmenten ajan. Tästä huolimatta selkeä käsitys humoristisen mainonnan vaikutuksista ja tehokkuudesta uupuu. Tutkimustulokset aiheesta ovat hyvin ristiriitaisia eikä huumorin dynamiikasta ole yhtä selkeää käsitystä. Tämä johtuu useiden tutkijoiden mukaan akateemisen tutkimuksen pyrkimyksistä kehittää yleispätevät raamit huumorin käytölle mainonnassa. Niinpä useiden tutkijoiden mielestä, kultaisten sääntöjen ja tilanteesta riippumattomien yleistyksien etsimisen sijaan, tulisikin keskittyä tutkimaan milloin huumorin käyttö on tehokasta.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tunnistaa ja ymmärtää jääkiekkofanien reaktioita huumoria sisältäviin mainoksiin, jotka koskevat heille oletettavasti merkittäviä aihepiirejä. Tämä tapahtuu tarkkailemalla suomalaisten jääkiekkofanien reaktioita kahteen SM-liigajoukkue Ilveksen lanseeraamaan mainokseen, jotka molemmat sisältävät toiseen SM-liigaseuraan liittyvää ja sen kustannuksella muodostettua huumoria. Tutkimus on intensiivinen tapaustutkimus, jossa fanien reagointia tarkastellaan verkkokeskustelussa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on jaettu kahtia. Ensin on tarkasteltu aiempaa tutkimusta yksilöiden humoristiseen mainontaan suhtautumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, jonka jälkeen on paneuduttu fanien ja faniuden ominaispiirteiden erittelemiseen. Faniuden ominaispiirteiden avulla tutkimuksessa tarkasteltua tapausta on ymmärretty paremmin sen omassa kontekstissaan. Tutkimuksen aineiston generointimenetelmänä toimii keskusteluiden verkkokontekstista johtuen netnografia, ja aineisto eli jääkiekkofanien mainoksia koskenut keskustelu on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Sisällönanalyysin tuloksena on muodostettu viisi teemaa ja kuusi reagointiroolia. Sekä teemat että roolit kuvaavat fanien tyypillisiä reaktioita humoristisiin mainoksiin. Teemoilla kuvataan fanien reagoimista koko keskustelun mittakaavassa, kun taas reagointiroolit kuvaavat tyypillisiä fanien reaktioita. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen voidaan nähdä luoneen uusia näkökulmia olemassa olevalle markkinointitieteelle, joskin tutkimustulosten yleistettävyyteen tulee useiden muiden kvalitatiivisten case-tutkimusten tapaan suhtautua terveellä kritiikillä.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tunnistaa ja ymmärtää jääkiekkofanien reaktioita huumoria sisältäviin mainoksiin, jotka koskevat heille oletettavasti merkittäviä aihepiirejä. Tämä tapahtuu tarkkailemalla suomalaisten jääkiekkofanien reaktioita kahteen SM-liigajoukkue Ilveksen lanseeraamaan mainokseen, jotka molemmat sisältävät toiseen SM-liigaseuraan liittyvää ja sen kustannuksella muodostettua huumoria. Tutkimus on intensiivinen tapaustutkimus, jossa fanien reagointia tarkastellaan verkkokeskustelussa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on jaettu kahtia. Ensin on tarkasteltu aiempaa tutkimusta yksilöiden humoristiseen mainontaan suhtautumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, jonka jälkeen on paneuduttu fanien ja faniuden ominaispiirteiden erittelemiseen. Faniuden ominaispiirteiden avulla tutkimuksessa tarkasteltua tapausta on ymmärretty paremmin sen omassa kontekstissaan. Tutkimuksen aineiston generointimenetelmänä toimii keskusteluiden verkkokontekstista johtuen netnografia, ja aineisto eli jääkiekkofanien mainoksia koskenut keskustelu on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Sisällönanalyysin tuloksena on muodostettu viisi teemaa ja kuusi reagointiroolia. Sekä teemat että roolit kuvaavat fanien tyypillisiä reaktioita humoristisiin mainoksiin. Teemoilla kuvataan fanien reagoimista koko keskustelun mittakaavassa, kun taas reagointiroolit kuvaavat tyypillisiä fanien reaktioita. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen voidaan nähdä luoneen uusia näkökulmia olemassa olevalle markkinointitieteelle, joskin tutkimustulosten yleistettävyyteen tulee useiden muiden kvalitatiivisten case-tutkimusten tapaan suhtautua terveellä kritiikillä.