Listaamattomien perheyritysten julkinen raportointi : tapaustutkimus elintarviketeollisuudesta
SINERVO, NORA (2014)
SINERVO, NORA
2014
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-01-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401101024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401101024
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli analysoida listaamattomien perheyritysten julkisen raportoinnin eroja suomalaisissa elintarviketeollisuuden yrityksissä. Tämä toteutettiin vertailemalla kolmen kohdeyrityksen vuoden 2012 julkista raportointia. Vertailun kohteena olivat hyvän hallinnointitavan suositukset (corporate governance) ja sen lisäksi yritysvastuu, strategiat ja tulevaisuudennäkymät.
Tutkielman teoreettisessa osassa oli tarkoitus esitellä lukijalle perheyritysten julkisen raportoinnin eri osa-alueita sekä selittää aikaisemman teorian, sidosryhmäteorian, avulla yritysten julkista raportointia. Julkisen raportoinnin osa-alueina olivat hyvä hallinnointitapa, lakisääteinen raportointi, kuten toimintakertomus, sekä vuosikertomus ja yritysvastuuraportointi.
Tutkielman tavoitteena oli myös kartoittaa julkisen raportoinnin taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tämä empiirinen osio toteutettiin haastattelemalla kohdeyritysten edustajia. Tutkielman haastattelukysymykset pohjautuivat kohdeyritysten julkisten raporttien analysointiin.
Tutkielman tulokset osoittivat hyvän hallinnointitavan mukaisen raportoinnin kattavuudessa suhteellisen suuria eroja. Myös muissa raportoinnin osa-alueissa, kuten yritysvastuuraportoinnissa, oli selkeitä eroja kohdeyritysten välillä raportoinnin määrän ja muodon osalta. Tutkielman kohdeyritykset jakautuivat selkeästi eri ääripäihin vertailtaessa kohdeyritysten vapaaehtoisten suositusten noudattamista niiden julkisessa raportoinnissa. Lisäksi muun muassa kohdeyritysten käyttämien raportointivälineiden välillä havaittiin eroja. Tutkielman empirian toisessa osassa yrityksen omistajat osoittautuivat merkittävämmäksi sidosryhmäksi, jotka vaikuttivat raportoinnin määrään ja muotoon kohdeyrityksissä. Merkittävämmäksi tekijäksi raportoinnin eroihin osoittautui perhe sekä sen motiivit ja arvot. Muita tekijöitä olivat muun muassa pitkäjänteisyys ja erityisesti yritysvastuuraportoinnin osalta maine.
Tutkielman teoreettisessa osassa oli tarkoitus esitellä lukijalle perheyritysten julkisen raportoinnin eri osa-alueita sekä selittää aikaisemman teorian, sidosryhmäteorian, avulla yritysten julkista raportointia. Julkisen raportoinnin osa-alueina olivat hyvä hallinnointitapa, lakisääteinen raportointi, kuten toimintakertomus, sekä vuosikertomus ja yritysvastuuraportointi.
Tutkielman tavoitteena oli myös kartoittaa julkisen raportoinnin taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tämä empiirinen osio toteutettiin haastattelemalla kohdeyritysten edustajia. Tutkielman haastattelukysymykset pohjautuivat kohdeyritysten julkisten raporttien analysointiin.
Tutkielman tulokset osoittivat hyvän hallinnointitavan mukaisen raportoinnin kattavuudessa suhteellisen suuria eroja. Myös muissa raportoinnin osa-alueissa, kuten yritysvastuuraportoinnissa, oli selkeitä eroja kohdeyritysten välillä raportoinnin määrän ja muodon osalta. Tutkielman kohdeyritykset jakautuivat selkeästi eri ääripäihin vertailtaessa kohdeyritysten vapaaehtoisten suositusten noudattamista niiden julkisessa raportoinnissa. Lisäksi muun muassa kohdeyritysten käyttämien raportointivälineiden välillä havaittiin eroja. Tutkielman empirian toisessa osassa yrityksen omistajat osoittautuivat merkittävämmäksi sidosryhmäksi, jotka vaikuttivat raportoinnin määrään ja muotoon kohdeyrityksissä. Merkittävämmäksi tekijäksi raportoinnin eroihin osoittautui perhe sekä sen motiivit ja arvot. Muita tekijöitä olivat muun muassa pitkäjänteisyys ja erityisesti yritysvastuuraportoinnin osalta maine.