Kuka meitä johtaa? : johtaminen kirkon nuorisotyön haasteena
KORRI, PIA (2013)
KORRI, PIA
2013
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401081008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401081008
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää johtavien nuorisotyönohjaajien ja nuorisotyöstä vastaavien pappien johtamista kirkon kasvatustyössä. Perinteisesti papit ovat johtaneet kirkon kasvatustyötä, mutta nyt johtamisen alueelle on tullut uusi työntekijäryhmä, johtavat nuorisotyönohjaajat. Heillä on erilainen koulutus ja usein myös kokemus. Tutkimuksessa on kyse kahden profession törmäyksestä. Erityisesti papin työssä johtaminen on laajasti käytössä oleva, oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva toimintatapa. Tähän kenttään uusi professio, johtava nuorisotyönohjaaja, on tulossa. Koska vanhassa paradigmassa on taustalla suuri määrä valtaa ja yhteiskunnallisia suhteita sekä erilaisten organisaatioiden olemassaolo, paradigman vaihtumisen tunnustaminen ei ole aina helppo ja nopea tapahtuma. Lopulta uusi paradigma muuttaa kuitenkin toimintatapaa, sitten koulutusta ja lopulta ihmisten elämää ja yleistä näkemystä olemassaolosta.
Tutkimustehtävä jakautuu neljään kysymykseen. Ensimmäiseksi tarkastellaan kahden profession johtamisen peruselementtejä kirkon nuorisotyössä. Toiseksi pohditaan millaisia käsityksiä näillä kahdella professiolla on johtamisesta. Kolmantena on tarkoitus pohtia millaisia nämä käsityksen ovat ja siitä jatkaen mistä samankaltaisuudet tai eroavuudet johtuvat.
Tutkimus on laadullinen. Kyse on toimintatutkimuksesta. Siinä itse toimija pyrkii parantamaan ja muuttamaan toimintaympäristöä. Tätä tutkimusta kuvaa eniten vapautuksellinen toimintatutkimus, jossa kuitenkin vaikutukset yltävät myös praktiselle tasolle. Aineistona ovat kirjallisuus, yksilöhaastattelut ja ryhmäkeskustelu. Tutkimus on myös toimintatutkimuksen kannalta "malliesimerkki". Siinä käydään eri vaiheissa ja palataan välillä perustukseen.
Tutkimuksen perusteella nuorisotyön johtaminen on haastavaa ja moninaista. Johtavien nuorisotyönohjaajien ja pappien kokemuksessa ja koulutuksessa on suuria eroja. Näiden kahden profession erikseen tutkiminen haastoi ryhmähaastattelun jälkeen luomaan yhden kasvatuksen johtajan ajatuksen. Oleellista ei ole kummasta professiosta on kyse, vaan itse tehtävästä ja sen muotoutumisesta. Nuorisotyön johtaminen muodostuu vuorovaikutuksesta, oppimisesta/ kehityksestä, lähijohtajuuden tunnustamisesta, organisaation toimijuudesta, osallistumisesta, tiimityöstä ja sen johtamisesta.
Tutkimustehtävä jakautuu neljään kysymykseen. Ensimmäiseksi tarkastellaan kahden profession johtamisen peruselementtejä kirkon nuorisotyössä. Toiseksi pohditaan millaisia käsityksiä näillä kahdella professiolla on johtamisesta. Kolmantena on tarkoitus pohtia millaisia nämä käsityksen ovat ja siitä jatkaen mistä samankaltaisuudet tai eroavuudet johtuvat.
Tutkimus on laadullinen. Kyse on toimintatutkimuksesta. Siinä itse toimija pyrkii parantamaan ja muuttamaan toimintaympäristöä. Tätä tutkimusta kuvaa eniten vapautuksellinen toimintatutkimus, jossa kuitenkin vaikutukset yltävät myös praktiselle tasolle. Aineistona ovat kirjallisuus, yksilöhaastattelut ja ryhmäkeskustelu. Tutkimus on myös toimintatutkimuksen kannalta "malliesimerkki". Siinä käydään eri vaiheissa ja palataan välillä perustukseen.
Tutkimuksen perusteella nuorisotyön johtaminen on haastavaa ja moninaista. Johtavien nuorisotyönohjaajien ja pappien kokemuksessa ja koulutuksessa on suuria eroja. Näiden kahden profession erikseen tutkiminen haastoi ryhmähaastattelun jälkeen luomaan yhden kasvatuksen johtajan ajatuksen. Oleellista ei ole kummasta professiosta on kyse, vaan itse tehtävästä ja sen muotoutumisesta. Nuorisotyön johtaminen muodostuu vuorovaikutuksesta, oppimisesta/ kehityksestä, lähijohtajuuden tunnustamisesta, organisaation toimijuudesta, osallistumisesta, tiimityöstä ja sen johtamisesta.