Wirtschaftsberichterstattung über Arbeitsmigration im deutsch-finnischen Vergleich - Eine kritische Diskursanalyse ausgewählter Berichte im Handelsblatt Online und in der Taloussanomat aus dem Jahr 2011
SAHLBERG, ARJA (2013)
SAHLBERG, ARJA
2013
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312201782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312201782
Tiivistelmä
Tämän kieli- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä työperäistä maahanmuuttoa koskevassa ajankohtaisessa talousdiskurssissa on Suomen ja Saksan välillä. Tutkimuksen materiaalina on yhteensä kymmenen työperäistä maahanmuuttoa käsittelevää verkkoartikkelia, jotka on julkaistu Taloussanomissa ja Handelsblatt Online -talouslehdessä vuonna 2011. Artikkeleita verratessani keskityn kolmeen kysymykseen: (1) millaisiksi nykyiset ja toivotut maahanmuuttajat kuvataan, (2) millaisia yhteiskunnallisia teemoja aiheeseen yhdistetään ja (3) millaiseen asemaan maahanmuuttajat asetetaan suhteessa muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin.
Työperäisen maahanmuuton maailmanlaajuinen lisääntyminen ja kasvava yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Euroopan demografisen vanhentumisen ja talouden globalisaation seurauksena perustelevat aihe- ja materiaalivalintaani. Poikkitieteellinen kansainvälisesti vertaileva tutkimukseni pohjautuu sosiaalisen konstruktivismin ajatukseen, että kieli vaikuttaa tapaamme ymmärtää ympäröivää maailmaa ja suhtautua siihen.
Työperäisen maahanmuuton lisääminen esitetään molemmissa lehdissä mahdollisuutena vastata vanhentuvien työmarkkinoiden tarpeisiin. Suomeen kaivataan erityisesti ammattikoulutettuja väliaikaisia työntekijöitä ja virolaiset maahanmuuttajat mainitaan toistuvasti. Saksalaisissa artikkeleissa yritysten johtajat toivovat etenkin aasialaisten, korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden pysyvää maahanmuuttoa. Taloussanomissa argumentoinnin lähtökohtana toimii hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ja työperäisten maahanmuuttajien integroiminen kuvataan valtion tehtäväksi. Handelsblattissa maahanmuuttajien ajatellaan ensisijaisesti tukevan yritysten menestystä, joten valtion sijaan yritykset näyttäytyvät keskeisinä maahanmuuton edistäjinä ja maahanmuuttajien integroijina.
Maahanmuuttajat esitetään molemmissa lehdissä kollektiivisena ja ulkopuolisena, passiivisena joukkona. Taloussanomissa maahanmuuttajien heikompi yhteiskunnallinen asema nostetaan suoremmin esiin, mutta Handelsblattin perusteella maahanmuuttajilla ei ole Saksankaan työmarkkinoilla täysin tasavertaista asemaa eikä juurikaan mahdollisuutta osallistua talousdiskurssin muodostamiseen.
Työperäisen maahanmuuton maailmanlaajuinen lisääntyminen ja kasvava yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Euroopan demografisen vanhentumisen ja talouden globalisaation seurauksena perustelevat aihe- ja materiaalivalintaani. Poikkitieteellinen kansainvälisesti vertaileva tutkimukseni pohjautuu sosiaalisen konstruktivismin ajatukseen, että kieli vaikuttaa tapaamme ymmärtää ympäröivää maailmaa ja suhtautua siihen.
Työperäisen maahanmuuton lisääminen esitetään molemmissa lehdissä mahdollisuutena vastata vanhentuvien työmarkkinoiden tarpeisiin. Suomeen kaivataan erityisesti ammattikoulutettuja väliaikaisia työntekijöitä ja virolaiset maahanmuuttajat mainitaan toistuvasti. Saksalaisissa artikkeleissa yritysten johtajat toivovat etenkin aasialaisten, korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden pysyvää maahanmuuttoa. Taloussanomissa argumentoinnin lähtökohtana toimii hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ja työperäisten maahanmuuttajien integroiminen kuvataan valtion tehtäväksi. Handelsblattissa maahanmuuttajien ajatellaan ensisijaisesti tukevan yritysten menestystä, joten valtion sijaan yritykset näyttäytyvät keskeisinä maahanmuuton edistäjinä ja maahanmuuttajien integroijina.
Maahanmuuttajat esitetään molemmissa lehdissä kollektiivisena ja ulkopuolisena, passiivisena joukkona. Taloussanomissa maahanmuuttajien heikompi yhteiskunnallinen asema nostetaan suoremmin esiin, mutta Handelsblattin perusteella maahanmuuttajilla ei ole Saksankaan työmarkkinoilla täysin tasavertaista asemaa eikä juurikaan mahdollisuutta osallistua talousdiskurssin muodostamiseen.