Generalistit työidentiteettiä etsimässä
HYTTINEN, ULLA (2013)
HYTTINEN, ULLA
2013
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-09-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310091468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310091468
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan oppimiskokemusten kautta tapahtuvaa työidentiteetin kehittymistä kolmessa kontekstissa: korkeakoulutuksessa, siirtymävaiheessa työelämään ja työelämän alkuvaiheessa. Tutkimuksessa tarkastellaan työidentiteetin kehittymistä generalistialoilla, eli sellaisilla aloilla, jotka eivät suoraan johda tiettyyn ammattiin. Tutkimukseen osallistui viisi kasvatustieteen maisteria ja viisi kauppa- ja hallintotieteen maisteria.
Tutkimuksessani pyritään kartoittamaan millaisia työidentiteettiä kehittäviä oppimiskokemuksia generalistialojen maistereilla on korkeakoulutuksen, siirtymävaiheen ja työelämän alkuvaiheen aikana. Lisäksi etsitään vastausta siihen, miten generalistialojen maistereiden työidentiteetti muotoutuu korkeakoulutuksessa, siirtymävaiheessa ja työelämän alkuvaiheen aikana. Työidentiteetin muotoutumista tarkastellaan työidentiteetin (Fadjukoff 2009), sisäisen tarinan (Hänninen 2002) sekä tietämisen, taitamisen ja identiteetin (Barnett & Coate 2005) käsitteiden valossa.
Tutkimuksen aineistona olivat tutkittavien kirjoittamat tarinat omasta polustaan työelämään. Tutkittaville lähetettiin ohjeistus, jonka avulla he kirjoittivat omista oppimiskokemuksistaan korkeakoulutuksessa, siirtymävaiheessa sekä työelämän alkuvaiheessa. Tarinan ohjeistuksessa oli viisi apukysymystä, joilla pyrittiin suuntaamaan tarinan sisältöä kohdistumaan juuri oppimiskokemuksiin. Tarinalle ei määrätty enimmäis- tai vähimmäispituutta, vaan tärkeintä oli kirjoittaa omannäköinen tarina.
Tarinoita tarkasteltiin sisäisen tarinan ja tarinallisen kiertokulun teorian (Hänninen 2002) valossa. Tarinat ilmensivät todellisia tapahtumia siinä määrin, kuin kirjoittajat kokivat tarpeelliseksi ja tarinoista saatiin jonkinasteinen kuva tutkittavien sisäisestä tarinasta. Toisen ihmisen sisäistä tarinaa ei kuitenkaan voida kokonaisuudessaan koskaan kuulla, vaan kertomukset ovat osittaisia katsauksia ihmisen kokemusmaailmaan.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että työidentiteetin kehittyminen on todella moninainen ilmiö. Työidentiteettiä suunnanneita oppimiskokemuksia oli niin ulkoisia kuin sisäisiä. Ulkoisia suuntaajia olivat asiasisällöt, kohtaamiset ja mahdollisuudet. Sisäisiä suuntaajia puolestaan oli arvostuksen kaipuu, suhde työhön ja mieltymykset. Nämä tekijät voidaan nähdä tietämisen, taitamisen ja identiteetin ilmentyminä. Työidentiteetti kehittyi tarinallisena jatkumona, jolloin kaikki edellä mainitut kokemukset olivat vuorovaikutuksessa keskenään.
Tutkimuksessani pyritään kartoittamaan millaisia työidentiteettiä kehittäviä oppimiskokemuksia generalistialojen maistereilla on korkeakoulutuksen, siirtymävaiheen ja työelämän alkuvaiheen aikana. Lisäksi etsitään vastausta siihen, miten generalistialojen maistereiden työidentiteetti muotoutuu korkeakoulutuksessa, siirtymävaiheessa ja työelämän alkuvaiheen aikana. Työidentiteetin muotoutumista tarkastellaan työidentiteetin (Fadjukoff 2009), sisäisen tarinan (Hänninen 2002) sekä tietämisen, taitamisen ja identiteetin (Barnett & Coate 2005) käsitteiden valossa.
Tutkimuksen aineistona olivat tutkittavien kirjoittamat tarinat omasta polustaan työelämään. Tutkittaville lähetettiin ohjeistus, jonka avulla he kirjoittivat omista oppimiskokemuksistaan korkeakoulutuksessa, siirtymävaiheessa sekä työelämän alkuvaiheessa. Tarinan ohjeistuksessa oli viisi apukysymystä, joilla pyrittiin suuntaamaan tarinan sisältöä kohdistumaan juuri oppimiskokemuksiin. Tarinalle ei määrätty enimmäis- tai vähimmäispituutta, vaan tärkeintä oli kirjoittaa omannäköinen tarina.
Tarinoita tarkasteltiin sisäisen tarinan ja tarinallisen kiertokulun teorian (Hänninen 2002) valossa. Tarinat ilmensivät todellisia tapahtumia siinä määrin, kuin kirjoittajat kokivat tarpeelliseksi ja tarinoista saatiin jonkinasteinen kuva tutkittavien sisäisestä tarinasta. Toisen ihmisen sisäistä tarinaa ei kuitenkaan voida kokonaisuudessaan koskaan kuulla, vaan kertomukset ovat osittaisia katsauksia ihmisen kokemusmaailmaan.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että työidentiteetin kehittyminen on todella moninainen ilmiö. Työidentiteettiä suunnanneita oppimiskokemuksia oli niin ulkoisia kuin sisäisiä. Ulkoisia suuntaajia olivat asiasisällöt, kohtaamiset ja mahdollisuudet. Sisäisiä suuntaajia puolestaan oli arvostuksen kaipuu, suhde työhön ja mieltymykset. Nämä tekijät voidaan nähdä tietämisen, taitamisen ja identiteetin ilmentyminä. Työidentiteetti kehittyi tarinallisena jatkumona, jolloin kaikki edellä mainitut kokemukset olivat vuorovaikutuksessa keskenään.