"De Nigger Woman Is de Mule uh de World": Constructing and Deconstructing Myths and Controlling Images of African American Womanhood in Zora Neale Hurston's Their Eyes Were Watching God and Jonah's Gourd Vine
AHONEN, ANNIKA (2007)
AHONEN, ANNIKA
2007
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16777
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16777
Tiivistelmä
Käsittelen tutkielmassani kulttuuristen myyttien ja stereotypioiden kautta mustaa amerikkalaista naiskuvaa Zora Neale Hurstonin kahdessa romaanissa, Their Eyes Were Watching God (1937) ja Jonah’s Gourd Vine (1934). Tarkastelen siinä, edustavatko Hurstonin naishahmot stereotyyppistä käsitystä mustasta naiseudesta, joka on rakentunut lähinnä valkoisten jo orjuuden aikakaudella keksimien ja ylläpitämien hallitsevien mielikuvien ja myyttien perusteella. Tutkielmani teoreettisena kehyksenä käytän afrikkalaisamerikkalaista (mustaa) feminismiä.
Teoriakappaleissa tutkin mustan feminismin tärkeimpiä teemoja, kuten mustien feministien ainutkertaista asemaa samanaikaisesti sekä naisina että afrikkalaisamerikkalaisina. Tämä on johtanut siihen, että he monesti kokevat itsensä kaksin verroin sorrettuina. Lisäksi tarkastelen miten tämä asema on usein johtanut mustien naisten (ja feministien) tasapainoilemiseen heidän sukupuolensa ja rotunsa välillä. Käsittelen myös heidän historiallisesti vaikeaa suhdettansa ”valkoisiin” femininisteihin, sekä hahmotan usein unohdetun luokka-aspektin asemaa mustassa feminismissä. Viimeisenä käyn läpi afrikkalaisamerikkalaista feminististä kirjallisuuskritisismiä, ja pohdin erityisesti monitahoista kysymystä siitä, ”keillä on ’oikeus’ tutkia ja hyödyntää mustien naiskirjailijoiden tuotoksia?”
Analyysiosiossani tarkastelen jo edellä mainittuja myyttejä ja stereotypioita mustasta naiseudesta. Niitä ovat ”jezebel”, ”mammy”, ”matriarkka”, ”sapphire”, ”muuli” ja ”superstrong black woman”. ”Jezebel” on moraalisesti ja seksuaalisesti löyhä nainen. Tämä on ollut historiallisesti ehkä kaikista vallitsevin ja samalla paikkansapitämättömin mielikuva mustista naisista. ”Mammy” taas oli valkoisten tukema stereotyyppi, lähinnä koska hänet kuvattiin yleensä vanhana ja ei-seksuaalisena naisena, jonka elämäntehtävänä oli tyytyväisenä palvella valkoisia. Täten häntä ei siis koettu uhkana valkoiselle hegemonialle. ”Sapphire” ja ”matriarkka” ovat aggressiivisia ja suutaansoittavia, miehiä ”kuohitsevia” hahmoja. ”Muuli” kuvastaa taas sitä, miten mustat naiset on usein nähty kantavan raskasta (työ)taakkaa amerikkalaisessa yhteiskunnassa. ”Superstrong black woman” on yhä ehkä kaikista vallitsevin hahmo, erityisesti mustien omissa yhteisöissä ja perinteissä. ”SBW” on näennäisesti positiivinen stereotyyppi, sillä hän selviytyy aina elämän kovista koettelemuksista henkisen vahvuutensa avulla. Hänellä ei yksinkertaisesti ole varaa olla heikko
Selvitän miten nämä hallitsevat (mieli)kuvat ilmentyvät Hurstonin romaanien naiskuvauksissa ja pohdin pystyvätkö jotkut naishahmoista vastustamaan tai ylittämään niitä.
Lisäksi viimeisessä analyysikappaleessa pohdin vielä tarkemmin Janien (Their Eyes Were Watching God) naiseutta, koska hän on yksi tärkeimmistä kirjallisuuden mustista naishahmoista kautta aikojen.
Avainsanat: musta naiseus, musta feminismi, stereotypiat, myytit, Hurston
Teoriakappaleissa tutkin mustan feminismin tärkeimpiä teemoja, kuten mustien feministien ainutkertaista asemaa samanaikaisesti sekä naisina että afrikkalaisamerikkalaisina. Tämä on johtanut siihen, että he monesti kokevat itsensä kaksin verroin sorrettuina. Lisäksi tarkastelen miten tämä asema on usein johtanut mustien naisten (ja feministien) tasapainoilemiseen heidän sukupuolensa ja rotunsa välillä. Käsittelen myös heidän historiallisesti vaikeaa suhdettansa ”valkoisiin” femininisteihin, sekä hahmotan usein unohdetun luokka-aspektin asemaa mustassa feminismissä. Viimeisenä käyn läpi afrikkalaisamerikkalaista feminististä kirjallisuuskritisismiä, ja pohdin erityisesti monitahoista kysymystä siitä, ”keillä on ’oikeus’ tutkia ja hyödyntää mustien naiskirjailijoiden tuotoksia?”
Analyysiosiossani tarkastelen jo edellä mainittuja myyttejä ja stereotypioita mustasta naiseudesta. Niitä ovat ”jezebel”, ”mammy”, ”matriarkka”, ”sapphire”, ”muuli” ja ”superstrong black woman”. ”Jezebel” on moraalisesti ja seksuaalisesti löyhä nainen. Tämä on ollut historiallisesti ehkä kaikista vallitsevin ja samalla paikkansapitämättömin mielikuva mustista naisista. ”Mammy” taas oli valkoisten tukema stereotyyppi, lähinnä koska hänet kuvattiin yleensä vanhana ja ei-seksuaalisena naisena, jonka elämäntehtävänä oli tyytyväisenä palvella valkoisia. Täten häntä ei siis koettu uhkana valkoiselle hegemonialle. ”Sapphire” ja ”matriarkka” ovat aggressiivisia ja suutaansoittavia, miehiä ”kuohitsevia” hahmoja. ”Muuli” kuvastaa taas sitä, miten mustat naiset on usein nähty kantavan raskasta (työ)taakkaa amerikkalaisessa yhteiskunnassa. ”Superstrong black woman” on yhä ehkä kaikista vallitsevin hahmo, erityisesti mustien omissa yhteisöissä ja perinteissä. ”SBW” on näennäisesti positiivinen stereotyyppi, sillä hän selviytyy aina elämän kovista koettelemuksista henkisen vahvuutensa avulla. Hänellä ei yksinkertaisesti ole varaa olla heikko
Selvitän miten nämä hallitsevat (mieli)kuvat ilmentyvät Hurstonin romaanien naiskuvauksissa ja pohdin pystyvätkö jotkut naishahmoista vastustamaan tai ylittämään niitä.
Lisäksi viimeisessä analyysikappaleessa pohdin vielä tarkemmin Janien (Their Eyes Were Watching God) naiseutta, koska hän on yksi tärkeimmistä kirjallisuuden mustista naishahmoista kautta aikojen.
Avainsanat: musta naiseus, musta feminismi, stereotypiat, myytit, Hurston