Toimivatko työyhteisön sovitut arvot käytännössä? Kyselututkimus keskusrikospoliisin yhteisesti sovittujen arvojen toteutumisesta käytännössä
BROMS, MIKA (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
BROMS, MIKA
2007
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-27Tiivistelmä
Poliisihallinnossa on otettu käyttöön tulos- ja laatujohtamis- sekä Balanced Scorecard -malleja (BSC, tasapainotettu arviointi). Näiden taustalla ja osin näiden perusteella valtionhallinnossa ja eritoten poliisihallinnossa käydään melko vilkasta etiikka- ja arvokeskustelua.
Balanced Scorecardin käyttöönotto aloitettiin strategiatyöskentelyllä, jolla tarkoitetaan toiminta-ajatuksen (mission) ja arvojen määrittelyä, toimintaympäristön analysointia, pitkän aikavälin (vision) täsmentämistä ja niihin liittyvien strategioiden valintoja. Strategiatyön onnistumiseen vaikuttaa muun muassa se, miten suunnitelmallista tämä työ on, miten sen ohjaus onnistuu, miten hyvin avainryhmien kommunikointi onnistuu, miten hyvin avainryhmät ja johto tukevat tätä kehittämistyötä ja miten hyvin tasapainotetun arvioinnin mallin rakenne ja sen tarkoitus ymmärretään. Tähän listaan voidaan hyvin lisätä sen esimiestyön aidon ymmärtämisen, aidon sisäistämisen ja aidon oman käyttäytymismallin tinkimätön jatkuva toteuttaminen, joilla varmistetaan koko organisaation usko valitun ohjelman onnistumiseen teoriasta käytännöksi.
Yhteisen arvopohjan määrittely on tärkeää paitsi hyvän johtamisen kannalta, myös tehokkuuden, palvelujen laadun ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. Arvojen määrittelyn seurauksena visio ja strategisen johtamisen tavoitteet voivat toteutua paremmin ja tehokkaammin. Arvojen määrittelystä ei pitäisi jäädä vaikutelmaa, että keskustelut niistä on käyty ja niiden toimivuus käytännössä on lähes samantekevää. Uskottavuus, hyvä johtajuus ja organisaation uusiutumiskyky vaativat tällaisen toiminnan avointa ja kriittistä tarkastelua.
Poliisin roolin muuttuessa entistä enemmän ihmisten turvallisuuspalvelujen tuottajaksi nousevat eettiset arvot entistä keskeisimmiksi. Vaikka toimivaltuudet ja tehtävät ovat pääsääntöisesti täsmällisesti määritelty laeissa, poliisille jää aina harkintavaltaa siinä, miten se käyttää valtuuksiaan ja painottaa työtehtäviään. Julkisessa hallinnossa vaikuttavat sen omat arvot sekä sen ulkopuoliset arvot. Poliisin eettisen toiminnan tutkimus Suomessa on ollut hyvin vähäistä. Poliisin integriteettiin liittyvää tutkimusta on kyllä jonkin verran tehty.
Keskusrikospoliisissa käynnistetyn arvokeskustelun yhtenä tavoitteena on ollut pyrkimys saada mahdollisimman suuri osa henkilökunnasta osallistumaan arvokeskusteluun ja arvojen määrittelemiseen. Tehtävänä on ollut myös saattaa arvot pohjaksi päätöksenteolle, johtamiselle ja päivittäiselle toiminnalle.
Tässä tutkimuksessa selvitetään valtakunnallisen poliisiorganisaation yhteisen valintaprosessin kautta määriteltyjen ja organisaation sovittujen arvojen toteutumista.
Tutkimuksen vastausprosentti oli 46,58 prosenttia eli 327 vastaajaa. Korkeaan vastausprosenttiin voi löytää ainakin neljä ratkaisevaa syytä: arvokeskustelun läpinäkyvä ja demokraattinen läpivienti organisaatiossa, arvokeskustelun ajankohtaisena pitäminen ja pysyttäminen, toteutetun kyselyn vaivattomuus sekä käsillä oleva organisaatiouudistus.
Asiasanat: Arvot, arvojohtaminen, arvojen määrittely, Balanced Scorecard, BSC
Balanced Scorecardin käyttöönotto aloitettiin strategiatyöskentelyllä, jolla tarkoitetaan toiminta-ajatuksen (mission) ja arvojen määrittelyä, toimintaympäristön analysointia, pitkän aikavälin (vision) täsmentämistä ja niihin liittyvien strategioiden valintoja. Strategiatyön onnistumiseen vaikuttaa muun muassa se, miten suunnitelmallista tämä työ on, miten sen ohjaus onnistuu, miten hyvin avainryhmien kommunikointi onnistuu, miten hyvin avainryhmät ja johto tukevat tätä kehittämistyötä ja miten hyvin tasapainotetun arvioinnin mallin rakenne ja sen tarkoitus ymmärretään. Tähän listaan voidaan hyvin lisätä sen esimiestyön aidon ymmärtämisen, aidon sisäistämisen ja aidon oman käyttäytymismallin tinkimätön jatkuva toteuttaminen, joilla varmistetaan koko organisaation usko valitun ohjelman onnistumiseen teoriasta käytännöksi.
Yhteisen arvopohjan määrittely on tärkeää paitsi hyvän johtamisen kannalta, myös tehokkuuden, palvelujen laadun ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. Arvojen määrittelyn seurauksena visio ja strategisen johtamisen tavoitteet voivat toteutua paremmin ja tehokkaammin. Arvojen määrittelystä ei pitäisi jäädä vaikutelmaa, että keskustelut niistä on käyty ja niiden toimivuus käytännössä on lähes samantekevää. Uskottavuus, hyvä johtajuus ja organisaation uusiutumiskyky vaativat tällaisen toiminnan avointa ja kriittistä tarkastelua.
Poliisin roolin muuttuessa entistä enemmän ihmisten turvallisuuspalvelujen tuottajaksi nousevat eettiset arvot entistä keskeisimmiksi. Vaikka toimivaltuudet ja tehtävät ovat pääsääntöisesti täsmällisesti määritelty laeissa, poliisille jää aina harkintavaltaa siinä, miten se käyttää valtuuksiaan ja painottaa työtehtäviään. Julkisessa hallinnossa vaikuttavat sen omat arvot sekä sen ulkopuoliset arvot. Poliisin eettisen toiminnan tutkimus Suomessa on ollut hyvin vähäistä. Poliisin integriteettiin liittyvää tutkimusta on kyllä jonkin verran tehty.
Keskusrikospoliisissa käynnistetyn arvokeskustelun yhtenä tavoitteena on ollut pyrkimys saada mahdollisimman suuri osa henkilökunnasta osallistumaan arvokeskusteluun ja arvojen määrittelemiseen. Tehtävänä on ollut myös saattaa arvot pohjaksi päätöksenteolle, johtamiselle ja päivittäiselle toiminnalle.
Tässä tutkimuksessa selvitetään valtakunnallisen poliisiorganisaation yhteisen valintaprosessin kautta määriteltyjen ja organisaation sovittujen arvojen toteutumista.
Tutkimuksen vastausprosentti oli 46,58 prosenttia eli 327 vastaajaa. Korkeaan vastausprosenttiin voi löytää ainakin neljä ratkaisevaa syytä: arvokeskustelun läpinäkyvä ja demokraattinen läpivienti organisaatiossa, arvokeskustelun ajankohtaisena pitäminen ja pysyttäminen, toteutetun kyselyn vaivattomuus sekä käsillä oleva organisaatiouudistus.
Asiasanat: Arvot, arvojohtaminen, arvojen määrittely, Balanced Scorecard, BSC