Miten äidin sensitiivisyys varhaisten leikkituokioiden aikana ennustaa lapsen sosiaalista kognitiota kuuden vuoden iässä?
KYLLÖNEN, HEIDI (2007)
KYLLÖNEN, HEIDI
2007
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16592
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16592
Tiivistelmä
Tässä suomalaisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin, miten äidin sensitiivisyys varhaisten leikkituokioiden aikana ennustaa lapsen sosiaalista kognitiota kuuden vuoden iässä. Tutkimus on osa laajempaa seurantatutkimusta: Vuorovaikutus ja Kehitys Varhaislapsuudessa -projektia. Äidin sensitiivisyyden osalta tutkimuksen empiirisenä aineistona käytettiin 63 äiti-lapsi -parin videoituja leikkituokioita, jotka kerättiin lasten ollessa yhden ja kahden vuoden ikäisiä. Äidin sensitiivisyydestä erotettiin neljä osa-aluetta: taito motivoida lasta, emotionaalinen saatavilla olo sekä älyllisen tuen ajoitus ja monipuolisuus. Lasten tietämystä kognitiivisista toiminnoista ja kommunikaatiosta kuuden vuoden iässä selvitettiin haastattelemalla. Tulokset osoittivat, että äidin sensitiivisyyden tasolla varhaisten leikkituokioiden aikana voidaan ennustaa lapsen myöhempää sosiaalisen kognition kehitystasoa. Varhaisten leikkituokioiden aikana äidin sensitiivisyyden osa-alueet painottuivat eri tavoin riippuen lapsen ikätasosta: yksivuotiaan lapsen kanssa äidin motivointitaidon ja emotionaalisen saatavilla olon taso, sekä vastaavasti kaksivuotiaan lapsen kanssa älyllisen tuen monipuolisuuden taso ja ajoitus vaikuttivat siihen, mitä lapsi tiesi kuuden vuoden iässä kommunikaatiosta kuulijan ja puhujan roolissa sekä siitä, miten strategiat ja tehtävän ominaisuudet vaikuttavat kognitiiviseen toimintaan. Yhteys säilyi vielä silloinkin, kun taustamuuttujien vaikutus kontrolloitiin. Suomalaiset äidit näyttivät toimivan yhtä sensitiivisesti tyttölasten ja poikalasten kanssa. Lasten sukupuoli ei myöskään vaikuttanut sosiaalisen kognition kehitystason vaihteluun kuuden vuoden iässä. Tulokset tukevat kehitys- ja kasvatuspsykologian käsitystä, että pienen lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välisen vuorovaikutuksen laatu on keskeinen sosiaalisen kognition kehityksessä.
Asiasanat: äidin sensitiivisyys, sosiaalinen kognitio, metakognitio, kehitys
Asiasanat: äidin sensitiivisyys, sosiaalinen kognitio, metakognitio, kehitys