Opiskelun säätelyn yhteys psyykkiseen hyvinvointiin eri oppimisympäristöissä ja eri opiskeluvaiheissa opiskelevilla yliopisto-opiskelijoilla
MUUVILA, MARI (2007)
MUUVILA, MARI
2007
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16530
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16530
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelun säätelyn yhteyttä yliopisto-opiskelijoiden psyykkiseen hyvinvointiin sekä oppimisympäristön ja opiskeluvaiheen vaikutusta tähän yhteyteen. Oppimisympäristön ja opiskeluvaiheen yhteyttä opiskelun säätelyyn ja psyykkiseen hyvinvointiin tarkasteltiin myös erikseen. Oppimisympäristöiksi valittiin ongelmaperustainen ja perinteinen oppimisympäristö ja opiskelijat jaettiin alku- ja loppuvaiheen opiskelijoihin.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 237 Tampereen yliopiston lääketieteellisen sekä kauppa- ja hallintotieteellisen tiedekunnan opiskelijaa. Opiskelun säätelyä mitattiin Inventory of Learning Styles (ILS) mittarin säätelyä kuvaavilla osioilla. Osioille tehtiin faktorianalyysi, jonka seurauksena ne jaettiin itsesäätelyä, ulkoista säätelyä ja säätelyn puutetta kuvaaviin ulottuvuuksiin. Psyykkistä hyvinvointia mitattiin stressin osalta Mielenterveysseulalla ja Perceived Stress Scalella (PSS), uupumuksen osalta Maslach Burnout Inventoryn (MBI) uupumusasteiseen väsymykseen liittyvillä osioilla ja psyykkisten oireiden osalta SCL-90 oirekyselyn masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja vihamielisyyteen liittyviä osioilla.
Hypoteesin mukaisesti perinteisessä oppimisympäristössä opiskelevilla esiintyi ongelmaperustaisessa opiskelevia enemmän ulkoista säätelyä ja ongelmaperustaisessa oppimisympäristössä opiskelevilla perinteisessä opiskelevia enemmän itsesäätelyä. Perinteisessä oppimisympäristössä opiskelevilla esiintyi myös enemmän stressiä ja vihamielisyyttä kuin ongelmaperustaisessa opiskelevilla. Hypoteesin mukaisesti alkuvaiheen opiskelijoilla oli loppuvaiheen opiskelijoita enemmän ulkoista säätelyä. Heillä esiintyi myös loppuvaiheen opiskelijoita enemmän ahdistuneisuutta ja eri elämän alueilla koettua stressiä. Loppuvaiheen opiskelijoilla puolestaan esiintyi suunta-antavasti alkuvaiheen opiskelijoita enemmän uupuneisuutta. Säätelyn puute oli hypoteesin mukaisesti yhteydessä heikompaan psyykkiseen hyvinvointiin sekä stressin ja uupumuksen että psyykkisten oireiden osalta. Yhteys tuli esille, hypoteeseja tukien, pääosin ongelmaperustaisessa oppimisympäristössä opintojen alku- ja loppuvaiheessa ja perinteisessä oppimisympäristössä vasta opintojen loppuvaiheessa. Itsesäätely oli yhteydessä vain vähäisempään eri elämän alueilla koettuun stressiin. Ulkoinen säätelyn oli yhteydessä heikompaan psyykkiseen hyvinvointiin korrelatiivisesti, mutta ei regressioanalyysillä tarkasteltuna.
Tulokset osoittavat puutteellisen opiskelun säätelyn yhteyden heikompaan hyvinvointiin. Säätelytaitojen merkitys onkin tärkeä niin opiskelijoiden mielenterveys- kuin opintopsykologipalvelujakin kehitettäessä. Erilaisten säätelystrategioiden yhteys psyykkiseen hyvinvointiin on monitahoinen ilmiö. Hyvinvoinnin kannalta keskeisempää kuin tietyn säätelystrategian toteuttaminen näyttäisikin olevan sen yhteensopivuus oppimisympäristön kanssa. Tätä tulisi jatkossa tutkia lisää erilaisilla asetelmilla.
ASIASANAT: Säätelystrategiat, metakognitiiviset taidot, itsesäätely, stressi, uupumus, psyykkinen hyvinvointi, oppimisympäristö
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 237 Tampereen yliopiston lääketieteellisen sekä kauppa- ja hallintotieteellisen tiedekunnan opiskelijaa. Opiskelun säätelyä mitattiin Inventory of Learning Styles (ILS) mittarin säätelyä kuvaavilla osioilla. Osioille tehtiin faktorianalyysi, jonka seurauksena ne jaettiin itsesäätelyä, ulkoista säätelyä ja säätelyn puutetta kuvaaviin ulottuvuuksiin. Psyykkistä hyvinvointia mitattiin stressin osalta Mielenterveysseulalla ja Perceived Stress Scalella (PSS), uupumuksen osalta Maslach Burnout Inventoryn (MBI) uupumusasteiseen väsymykseen liittyvillä osioilla ja psyykkisten oireiden osalta SCL-90 oirekyselyn masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja vihamielisyyteen liittyviä osioilla.
Hypoteesin mukaisesti perinteisessä oppimisympäristössä opiskelevilla esiintyi ongelmaperustaisessa opiskelevia enemmän ulkoista säätelyä ja ongelmaperustaisessa oppimisympäristössä opiskelevilla perinteisessä opiskelevia enemmän itsesäätelyä. Perinteisessä oppimisympäristössä opiskelevilla esiintyi myös enemmän stressiä ja vihamielisyyttä kuin ongelmaperustaisessa opiskelevilla. Hypoteesin mukaisesti alkuvaiheen opiskelijoilla oli loppuvaiheen opiskelijoita enemmän ulkoista säätelyä. Heillä esiintyi myös loppuvaiheen opiskelijoita enemmän ahdistuneisuutta ja eri elämän alueilla koettua stressiä. Loppuvaiheen opiskelijoilla puolestaan esiintyi suunta-antavasti alkuvaiheen opiskelijoita enemmän uupuneisuutta. Säätelyn puute oli hypoteesin mukaisesti yhteydessä heikompaan psyykkiseen hyvinvointiin sekä stressin ja uupumuksen että psyykkisten oireiden osalta. Yhteys tuli esille, hypoteeseja tukien, pääosin ongelmaperustaisessa oppimisympäristössä opintojen alku- ja loppuvaiheessa ja perinteisessä oppimisympäristössä vasta opintojen loppuvaiheessa. Itsesäätely oli yhteydessä vain vähäisempään eri elämän alueilla koettuun stressiin. Ulkoinen säätelyn oli yhteydessä heikompaan psyykkiseen hyvinvointiin korrelatiivisesti, mutta ei regressioanalyysillä tarkasteltuna.
Tulokset osoittavat puutteellisen opiskelun säätelyn yhteyden heikompaan hyvinvointiin. Säätelytaitojen merkitys onkin tärkeä niin opiskelijoiden mielenterveys- kuin opintopsykologipalvelujakin kehitettäessä. Erilaisten säätelystrategioiden yhteys psyykkiseen hyvinvointiin on monitahoinen ilmiö. Hyvinvoinnin kannalta keskeisempää kuin tietyn säätelystrategian toteuttaminen näyttäisikin olevan sen yhteensopivuus oppimisympäristön kanssa. Tätä tulisi jatkossa tutkia lisää erilaisilla asetelmilla.
ASIASANAT: Säätelystrategiat, metakognitiiviset taidot, itsesäätely, stressi, uupumus, psyykkinen hyvinvointi, oppimisympäristö