Osallisuus Aamulehden sivuilla -Journalismin keskustelevuus Finlaysonin vanhan värjäämön tapauksen valossa
VISTI, MARKKU (2007)
VISTI, MARKKU
2007
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16499
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16499
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee lehdistön roolia osallistuvan suunnittelun kiistakysymyksissä journalismin keskustelevuuden näkökulmasta. Kaupunkitilaa luodaan yhä enemmän median välityksellä, ja osallistuvan suunnittelun noustua keskeiseksi suunnittelun suuntaukseksi, median painoarvo tulee korostumaan. Keskusteleva journalismi lähtee ajatuksesta, että avoimen julkisen keskustelun kautta saadaan olennaista tietoa suunnitteluprosessin tueksi. Keskeistä journalismin keskustelevuudessa on journalismin kyky tuottaa keskustelevaa asiasisältöä päästäen keskusteluun haluavat tahot tasapuolisesti argumentoimaan käsiteltävästä aiheesta. Huomionarvoista on journalismin itsensä vaikutus keskustelun sujuvuuteen ja sitä kautta suunnittelun lopputulokseen. Tässä suhteessa journalismia voidaankin pitää yhtenä osallisena muiden joukossa.
Tutkimuksen viitekehyksessä käsitellään kommunikatiiviseen suunnitteluun johtanutta kehityskulkua, jonka kautta avataan keskustelevan journalismin teoreettisia ajatuksia. Tutkimuksen aineistona toimii 52 Aamulehdessä vuosina 1998-2005 julkaistua Finlaysonin vanhan värjäämön purkamiseen liittyvää toimituksellista artikkelia. Aineiston kannalta on keskeistä, mitkä tahot pääsivät ääneen Aamulehden sivuilla, ja onnistuuko lehti keskustelevassa journalismissa saaden osapuolet tasapuoliseen, osallistuvan suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaiseen asemaan.
Aineiston analyysi osoitti, että Aamulehti ei kyennyt saattamaan värjäämön tapauksen osapuolia vastavuoroiseen keskusteluun. Dialogi oli enemmän satunnaista ja lähtökohtaisesti vahvat tahot saivat palstatilaa muita enemmän. Tässä mielessä Aamulehden journalismi ei tue osallistuvan suunnittelun periaatteita, vaikkakin osoittautui, että lehdellä on halua pääkirjoitustasolla ylläpitää keskustelua ja jossain määrin myös tukea ”pieniä” osallisia tasapuolistaen keskusteluasetelmaa. Värjäämön tapaus myös vahvisti, että suunnittelu kaipaa tuekseen julkista keskustelua, jotta päätökset saavuttavat legitimiteettinsä.
Asiasanat: journalismin keskustelevuus, julkiso, osallisuus, osallistuva suunnittelu
Tutkimuksen viitekehyksessä käsitellään kommunikatiiviseen suunnitteluun johtanutta kehityskulkua, jonka kautta avataan keskustelevan journalismin teoreettisia ajatuksia. Tutkimuksen aineistona toimii 52 Aamulehdessä vuosina 1998-2005 julkaistua Finlaysonin vanhan värjäämön purkamiseen liittyvää toimituksellista artikkelia. Aineiston kannalta on keskeistä, mitkä tahot pääsivät ääneen Aamulehden sivuilla, ja onnistuuko lehti keskustelevassa journalismissa saaden osapuolet tasapuoliseen, osallistuvan suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaiseen asemaan.
Aineiston analyysi osoitti, että Aamulehti ei kyennyt saattamaan värjäämön tapauksen osapuolia vastavuoroiseen keskusteluun. Dialogi oli enemmän satunnaista ja lähtökohtaisesti vahvat tahot saivat palstatilaa muita enemmän. Tässä mielessä Aamulehden journalismi ei tue osallistuvan suunnittelun periaatteita, vaikkakin osoittautui, että lehdellä on halua pääkirjoitustasolla ylläpitää keskustelua ja jossain määrin myös tukea ”pieniä” osallisia tasapuolistaen keskusteluasetelmaa. Värjäämön tapaus myös vahvisti, että suunnittelu kaipaa tuekseen julkista keskustelua, jotta päätökset saavuttavat legitimiteettinsä.
Asiasanat: journalismin keskustelevuus, julkiso, osallisuus, osallistuva suunnittelu