VÄÄRINKÄYTÖSTEN HALLINTAPROSESSI JA LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUKSET
IIVANAINEN, OLLI (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
IIVANAINEN, OLLI
2007
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-24Tiivistelmä
Viime aikoina esille tulleet suuret väärinkäytösskandaalit ovat herättäneet kiinnittämään huomiota väärinkäytöksiin, ja kiinnostus väärinkäytösten hallinnointia kohtaan onkin kasvanut. Huomion kiinnittäminen väärinkäytöksiin voidaan nähdä hyvänä asiana, mutta yleisemmin suhtautuminen niihin ja niiden hallinnointiin ei ole vielä saanut osakseen tarpeeksi suurta ja vakavaa huomiota. Tutkielman onkin tarkoitus tuoda esiin aiheen tärkeys ja osoittaa, minkä takia tarvitaan entistä vakavampaa suhtautumista.
Tutkielmassa käsitellään väärinkäytösten tunnistamista ja hallinnointia sekä sitä, miten lainsäädäntö ja muu asiaan annettu oheistus vaikuttavat näihin. Tunnistamista lähestytään erilaisten työkalujen kautta, joita ovat muun muassa riskianalyysi sekä workshop. Hallinnointimahdollisuuksia arvioidaan ensinnäkin ennaltaehkäisyprosessin avulla. Tarkastelun kohteena on myös esimerkiksi johdon asenteiden vaikutus väärinkäytöksien esiintymiseen ja havaitsemiseen. Johdon lisäksi arvioidaan muidenkin toimijoiden (muun muassa tarkastusvaliokunta ja sisäinen tarkastus) suhdetta väärinkäytösten hallintaprosessissa. Lainsäädäntöä ja corporate governance suositusta sekä muuta annettua ohjeistusta lähestytään väärinkäytöstutkijoiden näkökulmasta ja pohditaan näiden vaikutusta väärinkäytösten parissa tehtävään työhön. Tämän lisäksi annetun ohjeistuksen vaikutuksia arvioidaan kolmella eri sektorilla, joita ovat valtion tilivirastot, kunnat sekä yksityiset pörssiyhtiöt.
Tutkielmassa päädytään siihen, että on olemassa erilaisia tunnistamis- ja hallintakeinoja, mutta näitä ei välttämättä käytetä ja hyödynnetä niin hyvin, kuin olisi mahdollista. Lainsäädännön osalta voidaan yleisesti todeta, että väärinkäytöksiä ei suoranaisesti käsitellä kovinkaan laajasti, mikä ei ehkä ole omiaan ajamaan väärinkäytösten merkittävyyttä ja oikean suhtautumisen tärkeyttä. Välillisesti lainsäädännöllä kuitenkin pyritään vaikuttamaan vähentävästi väärinkäytösten tekemiseen.
Asiasanat: Riskienhallinta, sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta, väärinkäytös
Tutkielmassa käsitellään väärinkäytösten tunnistamista ja hallinnointia sekä sitä, miten lainsäädäntö ja muu asiaan annettu oheistus vaikuttavat näihin. Tunnistamista lähestytään erilaisten työkalujen kautta, joita ovat muun muassa riskianalyysi sekä workshop. Hallinnointimahdollisuuksia arvioidaan ensinnäkin ennaltaehkäisyprosessin avulla. Tarkastelun kohteena on myös esimerkiksi johdon asenteiden vaikutus väärinkäytöksien esiintymiseen ja havaitsemiseen. Johdon lisäksi arvioidaan muidenkin toimijoiden (muun muassa tarkastusvaliokunta ja sisäinen tarkastus) suhdetta väärinkäytösten hallintaprosessissa. Lainsäädäntöä ja corporate governance suositusta sekä muuta annettua ohjeistusta lähestytään väärinkäytöstutkijoiden näkökulmasta ja pohditaan näiden vaikutusta väärinkäytösten parissa tehtävään työhön. Tämän lisäksi annetun ohjeistuksen vaikutuksia arvioidaan kolmella eri sektorilla, joita ovat valtion tilivirastot, kunnat sekä yksityiset pörssiyhtiöt.
Tutkielmassa päädytään siihen, että on olemassa erilaisia tunnistamis- ja hallintakeinoja, mutta näitä ei välttämättä käytetä ja hyödynnetä niin hyvin, kuin olisi mahdollista. Lainsäädännön osalta voidaan yleisesti todeta, että väärinkäytöksiä ei suoranaisesti käsitellä kovinkaan laajasti, mikä ei ehkä ole omiaan ajamaan väärinkäytösten merkittävyyttä ja oikean suhtautumisen tärkeyttä. Välillisesti lainsäädännöllä kuitenkin pyritään vaikuttamaan vähentävästi väärinkäytösten tekemiseen.
Asiasanat: Riskienhallinta, sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta, väärinkäytös