SISARUSSUHTEET PERHETERAPIASSA. Sisaruus ja sisaruussuhteet Perheterapia -lehden artikkeleissa
HILSKA-SALONEN, HELLEVI (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HILSKA-SALONEN, HELLEVI
2006
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2006-12-12Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisen merkityksen sisaruus ja sisarussuhteet saavat Perheterapia-lehden artikkeleissa. Tavoitteenani on etsiä niitä perheen tilanteita, joissa sisaruutta ja sisarussuhteita käytetään myönteisenä voimavarana, ja milloin sisarusten hoito ja terapia arvioidaan tarpeelliseksi Perheterapia-lehden artikkeleissa. Tutkimuksessa on tarkoitus kuvata myös sitä, miten sisarussuhteet tulevat esille osana perheen vuorovaikutussuhteita.
Tutkimusaineistona on Perheterapia-lehdessä vuosina 1993-2005 julkaistut, sisaruutta ja sisarussuhteita käsittelevät tai sisältävät artikkelit, joita oli yhteensä 12 kuudessa eri Perheterapia-lehdessä. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä, jonka avulla pyritään kuvaamaan artikkeleiden sisältöä sanallisesti, tiivistetyssä ja selkeässä muodossa. Aineiston raportoinnissa käytän artikkeleiden sisällön kuvailua, jonka varaan on rakennettu aineiston analysointi ja johtopäätösten tekeminen. Tutkimuksessa käytetty aineisto on luokiteltu kolmeen eri ryhmään artikkeleiden pääasiallisen sisällön mukaan, jotka ovat sisaruus perheen kriisitilanteissa, sisaruus voimavarana ja sisaruus osana perheen vuorovaikutussuhteita.
Tutkimuksessa todetaan, että sisaruutta ja sisarussuhteita käsitteleviä artikkeleita oli tutkimusaineistoon valituissa Perheterapia-lehdissä vähän, joka viittaa siihen, että sisaruutta ja sisarussuhteiden merkitystä ei ole oivallettu merkityksellisinä perheenjäsenten vuorovaikutussuhteisiin vaikuttavina tekijöinä. Perheen kriisitilanteita käsittelevissä artikkeleissa todettiin kriisitilanteen muuttavan perheen rakennetta ja perhedynamiikkaa, vaikuttaen näin myös sisarusten asemaan ja toimintatapoihin. Vanhempien toimintakyvyn palautuminen kriisitilanteen jälkeen mahdollistaa sisarusten normaalin psyykkisen kehityksen. Sisarusten osallistuminen perheterapeuttiseen työskentelyyn nähtiin tärkeänä voimavarana edellyttäen kuitenkin turvallista työskentelyilmapiiriä ja terapeutin valmiutta sisarusten kanssa työskentelyyn. Myönteisten sisarussuhteiden kehittymisen edellytyksenä artikkeleissa korostui vanhempien tasapuoliseksi koettu kohtelu. Sisarusten osallistumista perheterapeuttiseen työskentelyyn ei kuitenkaan pidetä itsestäänselvyytenä, vaan edellyttää työntekijän tietoutta sisaruuden ja sisarussuhteiden sisällöistä.
Sisaruuden ja sisarussuhteiden merkitys on jäänyt paljolti käsittelemättömäksi asiaksi ammattityöntekijöiden keskuudessa, vaikka sisarussuhde on pisimpään kestävä ihmissuhteemme ja vaikuttaa myös perheen ulkopuolisiin ihmissuhteisiin. Tutkielman toteuttamista vaikeutti käytettävissä olevan lähdekirjallisuuden vähäisyys ja saatavuus. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe voisi olla, miten oma sisaruusasemamme vaikuttaa asemaamme työyhteisön jäsenenä, ja miten koetut kilpailu- ja kateusasetelmat siirtyvät työyhteisöihin.
Tutkimusaineistona on Perheterapia-lehdessä vuosina 1993-2005 julkaistut, sisaruutta ja sisarussuhteita käsittelevät tai sisältävät artikkelit, joita oli yhteensä 12 kuudessa eri Perheterapia-lehdessä. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä, jonka avulla pyritään kuvaamaan artikkeleiden sisältöä sanallisesti, tiivistetyssä ja selkeässä muodossa. Aineiston raportoinnissa käytän artikkeleiden sisällön kuvailua, jonka varaan on rakennettu aineiston analysointi ja johtopäätösten tekeminen. Tutkimuksessa käytetty aineisto on luokiteltu kolmeen eri ryhmään artikkeleiden pääasiallisen sisällön mukaan, jotka ovat sisaruus perheen kriisitilanteissa, sisaruus voimavarana ja sisaruus osana perheen vuorovaikutussuhteita.
Tutkimuksessa todetaan, että sisaruutta ja sisarussuhteita käsitteleviä artikkeleita oli tutkimusaineistoon valituissa Perheterapia-lehdissä vähän, joka viittaa siihen, että sisaruutta ja sisarussuhteiden merkitystä ei ole oivallettu merkityksellisinä perheenjäsenten vuorovaikutussuhteisiin vaikuttavina tekijöinä. Perheen kriisitilanteita käsittelevissä artikkeleissa todettiin kriisitilanteen muuttavan perheen rakennetta ja perhedynamiikkaa, vaikuttaen näin myös sisarusten asemaan ja toimintatapoihin. Vanhempien toimintakyvyn palautuminen kriisitilanteen jälkeen mahdollistaa sisarusten normaalin psyykkisen kehityksen. Sisarusten osallistuminen perheterapeuttiseen työskentelyyn nähtiin tärkeänä voimavarana edellyttäen kuitenkin turvallista työskentelyilmapiiriä ja terapeutin valmiutta sisarusten kanssa työskentelyyn. Myönteisten sisarussuhteiden kehittymisen edellytyksenä artikkeleissa korostui vanhempien tasapuoliseksi koettu kohtelu. Sisarusten osallistumista perheterapeuttiseen työskentelyyn ei kuitenkaan pidetä itsestäänselvyytenä, vaan edellyttää työntekijän tietoutta sisaruuden ja sisarussuhteiden sisällöistä.
Sisaruuden ja sisarussuhteiden merkitys on jäänyt paljolti käsittelemättömäksi asiaksi ammattityöntekijöiden keskuudessa, vaikka sisarussuhde on pisimpään kestävä ihmissuhteemme ja vaikuttaa myös perheen ulkopuolisiin ihmissuhteisiin. Tutkielman toteuttamista vaikeutti käytettävissä olevan lähdekirjallisuuden vähäisyys ja saatavuus. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe voisi olla, miten oma sisaruusasemamme vaikuttaa asemaamme työyhteisön jäsenenä, ja miten koetut kilpailu- ja kateusasetelmat siirtyvät työyhteisöihin.