A Study of Secondary School English Learning - Focus on Learning Strategies and Motivation
SOLA, ELINA (2006)
SOLA, ELINA
2006
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-11-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16204
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16204
Tiivistelmä
Tämän pro gradu työn aihe pohjautuu kokemuksiini työssäni englannin opettajana sekä aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa saamiini uusiin virikkeisiin, jotka liittyvät opetustyöhön. Tavoitteena oli selvittää monipuolisesti sekä oppimiseen liittyviä teorioita että yläasteen oppilaiden ajatuksia mm. englannin opiskelusta ja opettajasta, heidän käytössään olevia opiskelustrategioita sekä kartoittaa heidän mielipiteensä englannin kielen oppikirjoista sekä eri tyyppisistä tehtävistä englannin tunneilla.
Pro gradu työ koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa selvittää erilaisia teorioita ja tutkimuksia, joita on tehty oppimisesta, kielten oppimisesta, opiskelustrategioista sekä oppimiseen vaikuttavista affektiivisista (mm. kieliminä ja motivaatio) ja kognitiivisista tekijöistä ja oppimistyyleistä. Toinen osa kartoittaa kyselytutkimuksen ja sen tulokset. Teorioista tärkeimmät ovat Kolbin kokemuksellinen oppimisteoria, O’Malleyn ja Chamot’n opiskelustrategiat sekä Martin E. Fordin motivaatioteoria. Teoriaosassa olen liittänyt tekstin joukkoon omia kokemuksiani opetustyössä niiltä osin kuin ne sopivat teorioiden tueksi.
Teorian ja omien opetuskokemuksieni pohjalta olen suunnitellut kyselylomakkeen, joka jaettiin 73 yläasteen oppilaan täytettäväksi maaliskuussa 2005. Kyselytutkimuksen perusteella analysoin seuraavat osa-alueet yläasteen oppilaiden englannin opiskelussa: opiskelustrategioiden käyttö (meta-kognitiiviset, kognitiiviset ja sosiaaliset), motivaatio, integratiivisuus (amerikkalainen yhteiskunta), opettaja ja oppitunnit, vanhempien tuki, kieliminä, oppikirjat, onko tyttöjen ja poikien vastauksissa eroja sekä mielipiteitä erilaisista tehtävätyypeistä englannin tunneilla.
Kyselyvastausten analysointi tuotti tulokseksi seuraavia väittämiä:
Riittävän moni oppilas ei käytä metakognitiivisia strategioita itsetarkkailu ja arviointi.
Riittävän moni oppilas ei käytä kognitiivista strategiaa muistiinpanojen tekeminen.
Sosiaalisia strategioita käytetään riittävästi.
Oppilaat ovat hyvin motivoituneita opiskelemaan englantia.
Opettajan antama palaute saa oppilaat työskentelemään ahkerammin, erityisesti pojat.
Opettajien tulisi osoittaa enemmän aitoa kiinnostusta (oppilaiden mielestä) oppilaidensa oppimiseen.
Oppilaiden kieliminä englannin kielessä on hyvä.
Englannin kielen oppikirjoja voisi muokata mielenkiintoisemmiksi oppilaiden mielestä.
Tyttöjä tulisi kannustaa olemaan aktiivisempia englannin tunneilla.
Mielenkiintoisin tehtävä oppilaiden mielestä on musiikin kuuntelu ja vähiten mielenkiintoinen on esitelmä.
Tulosten perusteella lisätutkimusta voisi suunnata esimerkiksi tyttöjen aktiivisuuden lisäämiseen, metakognitiivisten ja kognitiivisten strategioiden parempaan käyttöasteeseen sekä opettajan antaman palautteen merkitykseen syvällisemmin.
Asiasanat: oppimisstrategiat, motivaatio, kieliminä, flow
Pro gradu työ koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa selvittää erilaisia teorioita ja tutkimuksia, joita on tehty oppimisesta, kielten oppimisesta, opiskelustrategioista sekä oppimiseen vaikuttavista affektiivisista (mm. kieliminä ja motivaatio) ja kognitiivisista tekijöistä ja oppimistyyleistä. Toinen osa kartoittaa kyselytutkimuksen ja sen tulokset. Teorioista tärkeimmät ovat Kolbin kokemuksellinen oppimisteoria, O’Malleyn ja Chamot’n opiskelustrategiat sekä Martin E. Fordin motivaatioteoria. Teoriaosassa olen liittänyt tekstin joukkoon omia kokemuksiani opetustyössä niiltä osin kuin ne sopivat teorioiden tueksi.
Teorian ja omien opetuskokemuksieni pohjalta olen suunnitellut kyselylomakkeen, joka jaettiin 73 yläasteen oppilaan täytettäväksi maaliskuussa 2005. Kyselytutkimuksen perusteella analysoin seuraavat osa-alueet yläasteen oppilaiden englannin opiskelussa: opiskelustrategioiden käyttö (meta-kognitiiviset, kognitiiviset ja sosiaaliset), motivaatio, integratiivisuus (amerikkalainen yhteiskunta), opettaja ja oppitunnit, vanhempien tuki, kieliminä, oppikirjat, onko tyttöjen ja poikien vastauksissa eroja sekä mielipiteitä erilaisista tehtävätyypeistä englannin tunneilla.
Kyselyvastausten analysointi tuotti tulokseksi seuraavia väittämiä:
Riittävän moni oppilas ei käytä metakognitiivisia strategioita itsetarkkailu ja arviointi.
Riittävän moni oppilas ei käytä kognitiivista strategiaa muistiinpanojen tekeminen.
Sosiaalisia strategioita käytetään riittävästi.
Oppilaat ovat hyvin motivoituneita opiskelemaan englantia.
Opettajan antama palaute saa oppilaat työskentelemään ahkerammin, erityisesti pojat.
Opettajien tulisi osoittaa enemmän aitoa kiinnostusta (oppilaiden mielestä) oppilaidensa oppimiseen.
Oppilaiden kieliminä englannin kielessä on hyvä.
Englannin kielen oppikirjoja voisi muokata mielenkiintoisemmiksi oppilaiden mielestä.
Tyttöjä tulisi kannustaa olemaan aktiivisempia englannin tunneilla.
Mielenkiintoisin tehtävä oppilaiden mielestä on musiikin kuuntelu ja vähiten mielenkiintoinen on esitelmä.
Tulosten perusteella lisätutkimusta voisi suunnata esimerkiksi tyttöjen aktiivisuuden lisäämiseen, metakognitiivisten ja kognitiivisten strategioiden parempaan käyttöasteeseen sekä opettajan antaman palautteen merkitykseen syvällisemmin.
Asiasanat: oppimisstrategiat, motivaatio, kieliminä, flow