Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton tulkkijaoston toiminta 1970-2005 ja vaikutus konferenssitulkkauksen ammattimaistumiseen Suomessa
LEPPÄNEN, LIISA (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEPPÄNEN, LIISA
2006
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-11Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton tulkkijaoston perustamiseen johtanutta kehityskulkua, jaoston toimintaa kolmen vuosikymmenen aikana sekä sen vaikutusta konferenssitulkkauksen ammattimaistumiseen eli professionalisaatioon Suomessa. Tavoitteena on osoittaa, että tulkkijaoston toiminta on edistänyt konferenssitulkkauksen arvostusta ja ammattimaistumista maassamme.
Tutkielmassa tarkastellaan ensin lyhyesti konferenssitulkkauksen pääkehityskulkua Euroopassa 1900-luvun aikana, esimerkiksi toisen maailmansodan vaikutusta konferenssitulkkaukseen ja kansainvälisen konferenssitulkkien liiton (AIIC) perustamista. Lisäksi tutkielmassa taustoitetaan tulkkijaoston perustamista edeltänyttä tilannetta Suomen konferenssitulkkauksen kentässä.
Professionalisaatiokulkua tutkielmassa kuvataan Joseph Tsengin sosiologiseen professionalisaatioteoriaan perustuvatn neliportaisen professionalisaatiomallin kautta. Lähtökohtana on hajaannuksen tila, jonka aikana ammattiin vakavasti suhtautuville ammatinharjoittajille muodostuu yhteisymmärrys järjestäytymisen tärkeydestä. Tämä johtaa ammatillisen järjestön perustamiseen, joka taas määrittelee jäsenyyskriteerit ja ammattisäännöstön sekä pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, jotta vain sen jäsenet hyväksyttäisiin ammatin todellisiksi harjoittajiksi. Lopullinen tavoite on viranomaisiin vaikuttaminen ja ammatin akkreditointi.
Tutkielmassa verrataan tulkkijaoston kehitysvaiheita Tsengin malliin ja esitetään lopputuloksena, että tulkkijaoston perustaminen ja toiminta on edistänyt konferenssitulkkauksen ammattimaistumista Suomessa.
Avainsanat: konferenssitulkkaus, ammattimaistuminen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
Tutkielmassa tarkastellaan ensin lyhyesti konferenssitulkkauksen pääkehityskulkua Euroopassa 1900-luvun aikana, esimerkiksi toisen maailmansodan vaikutusta konferenssitulkkaukseen ja kansainvälisen konferenssitulkkien liiton (AIIC) perustamista. Lisäksi tutkielmassa taustoitetaan tulkkijaoston perustamista edeltänyttä tilannetta Suomen konferenssitulkkauksen kentässä.
Professionalisaatiokulkua tutkielmassa kuvataan Joseph Tsengin sosiologiseen professionalisaatioteoriaan perustuvatn neliportaisen professionalisaatiomallin kautta. Lähtökohtana on hajaannuksen tila, jonka aikana ammattiin vakavasti suhtautuville ammatinharjoittajille muodostuu yhteisymmärrys järjestäytymisen tärkeydestä. Tämä johtaa ammatillisen järjestön perustamiseen, joka taas määrittelee jäsenyyskriteerit ja ammattisäännöstön sekä pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, jotta vain sen jäsenet hyväksyttäisiin ammatin todellisiksi harjoittajiksi. Lopullinen tavoite on viranomaisiin vaikuttaminen ja ammatin akkreditointi.
Tutkielmassa verrataan tulkkijaoston kehitysvaiheita Tsengin malliin ja esitetään lopputuloksena, että tulkkijaoston perustaminen ja toiminta on edistänyt konferenssitulkkauksen ammattimaistumista Suomessa.
Avainsanat: konferenssitulkkaus, ammattimaistuminen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto