"Ces émeutiers qui n´ont rien dans la tête" Une étude comparative sur la représentation des émeutiers dans les articles de Libération et du Figaro en novembre 2005
LAURONEN, SANNA (2006)
LAURONEN, SANNA
2006
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16171
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16171
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma on vertaileva tutkimus siitä, miten kaksi ranskalaista sanomalehteä esittivät marraskuun 2005 lähiölevottomuuksien aiheuttajat. Suhtautumista on analysoitu tutkimalla nimityksiä, joilla lehdet ovat uutisoinnissaan viitanneet mellakoihin osallistuneisiin henkilöihin. Aineiston muodostavat kahden päivälehden, vasemmistolaisen Libérationin ja oikeistolaisen Le Figaron 5.-11.11.2005 julkaisemat uutiset aiheesta.
Teoreettisena kehyksenä on kriittinen lingvistiikka, jota edustavat mm. Roger Fowler ja Norman Fairclough. Krittistä lingvistiikkaa edustaa myös M.A.K. Hallidayn Funktionaalinen kielioppi ja siinä ilmaistu käsitys kielen transitiivisuudesta. Transitiivisuus Hallidayn tapaan ymmärrettynä onkin tutkielman ydin, sillä sen mukaan kaikki asiat voidaan ilmaista lukemattomilla eri kielellisllä valinnoilla, ja kukin näistä ilmaisutavoista perustuu puhujan ideologiaan eli hänen käsitykseensä maailmasta. Kukin kielellinen ilmaisu on siis puhujansa maailmankuvan tuotos ja ilmentymä.
Ranskalaiset enonsiaatioperinteen edustajien, kuten Dominique Maingueneau’n ja Oswald Ducrot’n teokset ovat myös olleet avuksi aineiston analyysissa.
Varsinaisena teoreettisena työkaluna toimii Georges Kleiberin prototyyppisemantiikka, jota soveltaen lehtiteksteissä käytetyt nimitykset mellakoitsijoista on tutkielmassa koottu yhteen kunkin lehden esittämäksi prototyyppiseksi mellakoitsijaksi. Tämä abstrakti prototyyppi on kriittisen lingvistiikan periaatteiden mukaan kunkin lehden maailmankuvan heijastuma.
Tuloksista selkein on, että Libérationin ja Figaron prototyypit eivät eroa toisistaan kovin merkittävästi. Tätä uumoili jo Simone Bonnafous tutkittuaan kymmenen ranskalaisen sanomalehden tekstejä 80-luvun taitteessa: poliittiset eroavaisuudet eivät enää merkittävästi näy uutisteksteissä.
Figaron nimityksistä syntyvä mellakoitsijan prototyyppi on kuitenkin lievästi enemmän negatiivisten nimitysten värittämä ja mellakoitsijat luokitellaan toistuvasti rikollisiksi, mitä taas Libération ei tee. Libération sen sijaan korostaa mellakoitsijoiden älyllistä ja ihmisyyteen liittyvää tasa-arvoisuutta sekä virkavallan että muiden kansalaisten kanssa. Väkivaltaisuuksiin syyllistyneitä käsitellään myös niin, että syntyy kuva olosuhteiden uhreina pahoille teille joutuneista ”eksyneistä poikaparoista”.
Yhtäläisyyksiä prototyypeillä on paljon. Molemmissa lehdissä näkyy voimakkaasti ns. ”virallinen ideologia” eli tietolähteiden, kuten poliisin ja ministeriöiden, tarjoamat nimitykset asioille. Mellakat miellettiin myös yksimielisen selvästi nuorten liikkeeksi.
Runsas aineisto tarjoaisi nyt tutkitun näkökulman lisäksi muitakin tutkimuskysymyksiä, kuten otsikoiden sanoma tai puhekielisten ilmaisujen käyttö otsikoissa ja uutistekstissä yleensä. Myös kuvallinen ilmaisu näyttäisi kertovan omaa tarinaansa, joka päällisin puolin katsottuna poikkeaa toisinaan paljonkin tekstin sanomasta.
Asiasanat: nimeäminen, kriittinen lingvistiikka, prototyyppisemantiikka, transitiivisuus, Libération, Le Figaro, mellakat, lähiömellakat, ranska
Teoreettisena kehyksenä on kriittinen lingvistiikka, jota edustavat mm. Roger Fowler ja Norman Fairclough. Krittistä lingvistiikkaa edustaa myös M.A.K. Hallidayn Funktionaalinen kielioppi ja siinä ilmaistu käsitys kielen transitiivisuudesta. Transitiivisuus Hallidayn tapaan ymmärrettynä onkin tutkielman ydin, sillä sen mukaan kaikki asiat voidaan ilmaista lukemattomilla eri kielellisllä valinnoilla, ja kukin näistä ilmaisutavoista perustuu puhujan ideologiaan eli hänen käsitykseensä maailmasta. Kukin kielellinen ilmaisu on siis puhujansa maailmankuvan tuotos ja ilmentymä.
Ranskalaiset enonsiaatioperinteen edustajien, kuten Dominique Maingueneau’n ja Oswald Ducrot’n teokset ovat myös olleet avuksi aineiston analyysissa.
Varsinaisena teoreettisena työkaluna toimii Georges Kleiberin prototyyppisemantiikka, jota soveltaen lehtiteksteissä käytetyt nimitykset mellakoitsijoista on tutkielmassa koottu yhteen kunkin lehden esittämäksi prototyyppiseksi mellakoitsijaksi. Tämä abstrakti prototyyppi on kriittisen lingvistiikan periaatteiden mukaan kunkin lehden maailmankuvan heijastuma.
Tuloksista selkein on, että Libérationin ja Figaron prototyypit eivät eroa toisistaan kovin merkittävästi. Tätä uumoili jo Simone Bonnafous tutkittuaan kymmenen ranskalaisen sanomalehden tekstejä 80-luvun taitteessa: poliittiset eroavaisuudet eivät enää merkittävästi näy uutisteksteissä.
Figaron nimityksistä syntyvä mellakoitsijan prototyyppi on kuitenkin lievästi enemmän negatiivisten nimitysten värittämä ja mellakoitsijat luokitellaan toistuvasti rikollisiksi, mitä taas Libération ei tee. Libération sen sijaan korostaa mellakoitsijoiden älyllistä ja ihmisyyteen liittyvää tasa-arvoisuutta sekä virkavallan että muiden kansalaisten kanssa. Väkivaltaisuuksiin syyllistyneitä käsitellään myös niin, että syntyy kuva olosuhteiden uhreina pahoille teille joutuneista ”eksyneistä poikaparoista”.
Yhtäläisyyksiä prototyypeillä on paljon. Molemmissa lehdissä näkyy voimakkaasti ns. ”virallinen ideologia” eli tietolähteiden, kuten poliisin ja ministeriöiden, tarjoamat nimitykset asioille. Mellakat miellettiin myös yksimielisen selvästi nuorten liikkeeksi.
Runsas aineisto tarjoaisi nyt tutkitun näkökulman lisäksi muitakin tutkimuskysymyksiä, kuten otsikoiden sanoma tai puhekielisten ilmaisujen käyttö otsikoissa ja uutistekstissä yleensä. Myös kuvallinen ilmaisu näyttäisi kertovan omaa tarinaansa, joka päällisin puolin katsottuna poikkeaa toisinaan paljonkin tekstin sanomasta.
Asiasanat: nimeäminen, kriittinen lingvistiikka, prototyyppisemantiikka, transitiivisuus, Libération, Le Figaro, mellakat, lähiömellakat, ranska