Apteeraustulosten vertaileminen
PENTTINEN, JARKKO (2006)
PENTTINEN, JARKKO
2006
Tilastotiede - Statistics
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16155
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16155
Tiivistelmä
Metsästä saatavat tulot ovat metsän omistajalle tärkeä asia. Suurille metsän omistajille,
kuten Metsähallitukselle, prosentuaalisesti pienetkin parannukset metsästä saatavaan tuloon voisivat tuottaa vuositasolla jopa satojatuhansia euroja. Nykyisin, kun puiden runkojen katkonta osiin eli apteeraus tapahtuu melkein kokonaan koneellisesti, on herätty etsimään uudenlaisia katkontatuloksia parantavia keinoja. Erityisen kiinnostuneita ollaan katkontatulosten vertailusta eri hakkuutyömaiden välillä. Aikaisemmin ei ole ollut olemassa tilastollisesti pätevää tapaa todeta eroja hakkuutyömaiden välillä ja tähän ongelmaan tutkielma yrittää etsiä vastauksen.
Tutkimusaineisto kerättiin hakkuukoneilta vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla ja varsinaiset datan analyysit suoritettiin seuraavien muutaman kuukauden aikana. Datan muokkaamiseen ja analysointiin käytettiin pääosin SPSS- ja R-ohjelmistoja. Koska hakkuiden todelliset tulokset ovat riippuvaisia tietyistä alueellisesti ja yksilöllisesti sovituista hinnoista, tutkimuksen analyysit perustuvat tuloksiin, jotka on laskettu puutavaralajeille luodun yhtenäisen hinnoittelun pohjalta katkottujen runkojen tilavuuksien perusteella.
Datan kuvailevan vertailun perusteella aineistoa voidaan jaotella sekä alueellisiin että läpimittaluokittaisiin ryhmiin ja yksinkertaisten tunnuslukujen laskemisen avulla voidaan todeta etelän läpimittaluokittaisten tulosten olevan pohjoisten tuloksia parempia.
Regressioanalyysien perusteella vahvimmaksi selittäjäksi kaikissa läpimittaluokkien
ryhmissä nousi rungon halkaisija rinnan korkeudelta (1.3 metriä) mitattuna. Mallien korjatut selitysasteet olivat suhteellisen suuria ja vaihtelivat männyllä välillä
8496 % ja kuusella välillä 7296 %.
Analyysitulosten pohjalta voidaan rakentaa toteutuneen katkonnan seuraamisen väline. Tehtävien johtopäätösten perustana suosittelen käytettäväksi sekä regressioanalyysin tuottamia malleja että yksinkertaisia tunnuslukuja (keskiarvot ja kvantiilit).
Hakusanat: apteeraus, puiden katkonta, metsän hakkuu, regressioanalyysi
kuten Metsähallitukselle, prosentuaalisesti pienetkin parannukset metsästä saatavaan tuloon voisivat tuottaa vuositasolla jopa satojatuhansia euroja. Nykyisin, kun puiden runkojen katkonta osiin eli apteeraus tapahtuu melkein kokonaan koneellisesti, on herätty etsimään uudenlaisia katkontatuloksia parantavia keinoja. Erityisen kiinnostuneita ollaan katkontatulosten vertailusta eri hakkuutyömaiden välillä. Aikaisemmin ei ole ollut olemassa tilastollisesti pätevää tapaa todeta eroja hakkuutyömaiden välillä ja tähän ongelmaan tutkielma yrittää etsiä vastauksen.
Tutkimusaineisto kerättiin hakkuukoneilta vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla ja varsinaiset datan analyysit suoritettiin seuraavien muutaman kuukauden aikana. Datan muokkaamiseen ja analysointiin käytettiin pääosin SPSS- ja R-ohjelmistoja. Koska hakkuiden todelliset tulokset ovat riippuvaisia tietyistä alueellisesti ja yksilöllisesti sovituista hinnoista, tutkimuksen analyysit perustuvat tuloksiin, jotka on laskettu puutavaralajeille luodun yhtenäisen hinnoittelun pohjalta katkottujen runkojen tilavuuksien perusteella.
Datan kuvailevan vertailun perusteella aineistoa voidaan jaotella sekä alueellisiin että läpimittaluokittaisiin ryhmiin ja yksinkertaisten tunnuslukujen laskemisen avulla voidaan todeta etelän läpimittaluokittaisten tulosten olevan pohjoisten tuloksia parempia.
Regressioanalyysien perusteella vahvimmaksi selittäjäksi kaikissa läpimittaluokkien
ryhmissä nousi rungon halkaisija rinnan korkeudelta (1.3 metriä) mitattuna. Mallien korjatut selitysasteet olivat suhteellisen suuria ja vaihtelivat männyllä välillä
8496 % ja kuusella välillä 7296 %.
Analyysitulosten pohjalta voidaan rakentaa toteutuneen katkonnan seuraamisen väline. Tehtävien johtopäätösten perustana suosittelen käytettäväksi sekä regressioanalyysin tuottamia malleja että yksinkertaisia tunnuslukuja (keskiarvot ja kvantiilit).
Hakusanat: apteeraus, puiden katkonta, metsän hakkuu, regressioanalyysi