Peruskoulun 9. luokan oppilaiden kouluviihtyvyys : koulun sisäiset tekijät ja oppilaan sosiaalinen verkosto viihtyvyyttä rakentamassa
BJÖRKQVIST, TAMARA (2006)
BJÖRKQVIST, TAMARA
2006
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-08-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16009
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16009
Tiivistelmä
Tutkielman päätavoitteena oli selvittää kouluviihtyvyyden taustalla olevia tekijöitä. Koulun sisäisistä tekijöistä tarkasteltavana olivat koulun ulkoiset olosuhteet, koulun sosiaaliset suhteet sekä kokemus itsensä toteuttamisen mahdollisuuksista koulussa. Tutkielmassa keskityttiin koulun ulkoisten tekijöiden osalta oppilaan sosiaalisen verkoston merkitykseen viihtymisen kokemuksissa.
Tutkimukseen osallistui yhden Pirkanmaalla sijaitsevan peruskoulun kaikki kyselyn keräämisen ajankohtana läsnä olevat yhdeksännen luokan oppilaat. Kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 133 kappaletta (85 %). Oppilaiden kokemuksia kouluviihtyvyydestä mitattiin kouluviihtyvyyskyselyllä, joka muokattiin Opetushallituksen koulun itsearviointiin tarkoitetusta kyselysarjasta. Lomakkeessa oli yleisen kouluviihtyvyyden lisäksi kysymyksiä muun muassa oppilaiden ja opettajien sekä koulukavereiden välisistä suhteista, arvostuksesta ja asemasta luokassa sekä koulun ajankäytön ja tilojen toimivuudesta. Sosiaalisen verkoston osalta aineisto kerättiin verkostokartalla, josta tarkasteltiin sosiaalisten suhteiden määrää, suhteiden painottumista eri lohkoille (perhe, suku, koulu ja muut) sekä lähisuhteiden ja heikkojen suhteiden yhteyttä kouluviihtyvyyteen.
Oppilaista 57 % viihtyi koulussa kaikkiaan melko hyvin ja tytöt viihtyivät koulussa poikia paremmin. Erittäin huonosti koulussa viihtyvien osuus oli 12 %. Eniten kouluviihtyvyyttä selittämässä olivat kokemukset itsensä toteuttamisen mahdollisuuksista koulussa. Kokemukset koulun olosuhteista selittivät vain vähän kouluviihtyvyyden kokemuksista. Yllättävää tuloksissa oli, että koulun sosiaaliset suhteet eivät olleet merkityksellisesti selittämässä viihtyvyyttä.
Tytöillä oli enemmän merkityksellisiä lähisuhteita koko verkostossa kuin pojilla. Heillä oli myös enemmän merkityksellisinä koettuja ihmissuhteita koulusektorilla. Koulussa viihtymisen ja sosiaalisten verkostojen rakenteiden välillä oli osin yhteyksiä havaittavissa. Hyvin koulussa viihtyvillä oppilailla oli suurempi sosiaalinen verkosto ja enemmän erityisesti merkityksellisiä lähisuhteita etäisempiä eli heikkoja suhteita, kuin viihtymättömillä oppilailla. Myös suvun merkityksellisten suhteiden määrä näytti lisäävän viihtymisen kokemuksia koulussa.
Asiasanat: kouluviihtyvyys, hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, sosiaaliset verkostot
Tutkimukseen osallistui yhden Pirkanmaalla sijaitsevan peruskoulun kaikki kyselyn keräämisen ajankohtana läsnä olevat yhdeksännen luokan oppilaat. Kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 133 kappaletta (85 %). Oppilaiden kokemuksia kouluviihtyvyydestä mitattiin kouluviihtyvyyskyselyllä, joka muokattiin Opetushallituksen koulun itsearviointiin tarkoitetusta kyselysarjasta. Lomakkeessa oli yleisen kouluviihtyvyyden lisäksi kysymyksiä muun muassa oppilaiden ja opettajien sekä koulukavereiden välisistä suhteista, arvostuksesta ja asemasta luokassa sekä koulun ajankäytön ja tilojen toimivuudesta. Sosiaalisen verkoston osalta aineisto kerättiin verkostokartalla, josta tarkasteltiin sosiaalisten suhteiden määrää, suhteiden painottumista eri lohkoille (perhe, suku, koulu ja muut) sekä lähisuhteiden ja heikkojen suhteiden yhteyttä kouluviihtyvyyteen.
Oppilaista 57 % viihtyi koulussa kaikkiaan melko hyvin ja tytöt viihtyivät koulussa poikia paremmin. Erittäin huonosti koulussa viihtyvien osuus oli 12 %. Eniten kouluviihtyvyyttä selittämässä olivat kokemukset itsensä toteuttamisen mahdollisuuksista koulussa. Kokemukset koulun olosuhteista selittivät vain vähän kouluviihtyvyyden kokemuksista. Yllättävää tuloksissa oli, että koulun sosiaaliset suhteet eivät olleet merkityksellisesti selittämässä viihtyvyyttä.
Tytöillä oli enemmän merkityksellisiä lähisuhteita koko verkostossa kuin pojilla. Heillä oli myös enemmän merkityksellisinä koettuja ihmissuhteita koulusektorilla. Koulussa viihtymisen ja sosiaalisten verkostojen rakenteiden välillä oli osin yhteyksiä havaittavissa. Hyvin koulussa viihtyvillä oppilailla oli suurempi sosiaalinen verkosto ja enemmän erityisesti merkityksellisiä lähisuhteita etäisempiä eli heikkoja suhteita, kuin viihtymättömillä oppilailla. Myös suvun merkityksellisten suhteiden määrä näytti lisäävän viihtymisen kokemuksia koulussa.
Asiasanat: kouluviihtyvyys, hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, sosiaaliset verkostot