Spekulaation vaikutus öljyn hintaan
ROSSI, TIINA (2006)
ROSSI, TIINA
2006
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15949
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15949
Tiivistelmä
Vuodesta 2004 lähtien tilanne öljymarkkinoilla on ollut erikoinen hintojen voimakkaan nousun vuoksi. Tähän on syynä monia fundamentaalisia tekijöitä, mutta keskustelussa on noussut esiin usein myös huoli spekulaation ja öljymarkkinoiden ulkopuolisten tahojen sijoitusten vaikutuksista. Tämän osa-alueen analysoimiseksi tutkimuksessa muodostetaan näkemys spekulaation vaikutuksesta raakaöljyn hinnan määräytymisessä ja tuotetaan aiempia yksittäisiä tutkimuksia monipuolisempi näkökulma aiheeseen.
Spekulaation vaikutusta tutkitaan analysoimalla öljymarkkinoille sovellettavia hyödyke-markkinateoriakehikoita, kolmea erilaista empiiristä tutkimussuuntausta sekä suomalaisten öljymarkkinatahojen kokemuksia. Pääosa analyysista koostuu kirjallisuus-katsauksesta aiempaan tehtyyn tutkimukseen. Hyödykemarkkinateorioista käsitellään lähinnä chartist-fundamentalist-lähestymistapaa, joka perustuu spekulaattoreiden ryhmittelyyn eri kaupankäyntitekniikoiden mukaan. Empiirisistä näkökulmista ensimmäisenä tarkastellaan johdannaismarkkinoiden olemassaolon, ja täten nykyisenkaltaisen spekulaation mahdollistumisen, vaikutusta raakaöljyn spot-hintojen volatiliteettiin. Vahvaa evidenssiä johdannaiskaupan aloittamisen epävakauttavasta vaikutuksesta ei kuitenkaan ole saatu. Toisessa näkökulmassa analysoidaan spekulatiivisten ei-teollisten (noncommercial) tahojen positioiden ja hintojen välisiä riippuvuuksia, sekä ei-teollisten tahojen roolia öljyjohdannaismarkkinoilla. Useimmat tutkimukset kumoavat väitteet ei-teollisten positioiden hintatasovaikutuksesta, ja useimmissa myös vaikutusta hinnan volatiliteettiin pidettiin melko pienenä. Kolmannessa empiirisessä näkökulmassa havaitaan, että ei-teollisten tahojen pitkät positiot selittävät raakaöljyn hintapreemiota yli varastotasomallin indikoiman hinnan.
Suomalaisten öljymarkkinoita seuraavien tahojen kokemuksia spekulaatiosta tutkittiin teemahaastatteluilla. Haastateltujen näkemyksen mukaan spekulaatiolla voi olla vaikutusta öljyhintoihin, mutta ilmiö nähtiin pääosin myönteisenä.
Spekulaation vaikutus öljymarkkinoilla on varsin kiistanalainen. Tämän tutkimuksen tulokset akateemisen kirjallisuuden analyysin perusteella saadusta melko neutraalista vaikutuksesta, ja käytännön toimijoiden kokemusten mukaisesta pääosin positiivisesta vaikutuksesta, voivat kuitenkin ohjata suhtautumista kohti yleistä myönteistä ja hyväksyvämpää suuntaa. Vaikka spekulaatiolla voi olla epävakauttavaakin vaikutusta, nähdään sen myönteiset seuraukset, kuten markkinoiden likviditeetin parantuminen, usein merkittävämpänä. Spekulaation käsite nähdään käytännössä usein huomattavasti laajempana kuin tutkimuksissa käytetyt pelkät ei-teolliset positiot.
Avainsanat: spekulaatio, raakaöljyn hinta, johdannaismarkkinat, volatiliteetti, hintapreemio, COT-raportti
Spekulaation vaikutusta tutkitaan analysoimalla öljymarkkinoille sovellettavia hyödyke-markkinateoriakehikoita, kolmea erilaista empiiristä tutkimussuuntausta sekä suomalaisten öljymarkkinatahojen kokemuksia. Pääosa analyysista koostuu kirjallisuus-katsauksesta aiempaan tehtyyn tutkimukseen. Hyödykemarkkinateorioista käsitellään lähinnä chartist-fundamentalist-lähestymistapaa, joka perustuu spekulaattoreiden ryhmittelyyn eri kaupankäyntitekniikoiden mukaan. Empiirisistä näkökulmista ensimmäisenä tarkastellaan johdannaismarkkinoiden olemassaolon, ja täten nykyisenkaltaisen spekulaation mahdollistumisen, vaikutusta raakaöljyn spot-hintojen volatiliteettiin. Vahvaa evidenssiä johdannaiskaupan aloittamisen epävakauttavasta vaikutuksesta ei kuitenkaan ole saatu. Toisessa näkökulmassa analysoidaan spekulatiivisten ei-teollisten (noncommercial) tahojen positioiden ja hintojen välisiä riippuvuuksia, sekä ei-teollisten tahojen roolia öljyjohdannaismarkkinoilla. Useimmat tutkimukset kumoavat väitteet ei-teollisten positioiden hintatasovaikutuksesta, ja useimmissa myös vaikutusta hinnan volatiliteettiin pidettiin melko pienenä. Kolmannessa empiirisessä näkökulmassa havaitaan, että ei-teollisten tahojen pitkät positiot selittävät raakaöljyn hintapreemiota yli varastotasomallin indikoiman hinnan.
Suomalaisten öljymarkkinoita seuraavien tahojen kokemuksia spekulaatiosta tutkittiin teemahaastatteluilla. Haastateltujen näkemyksen mukaan spekulaatiolla voi olla vaikutusta öljyhintoihin, mutta ilmiö nähtiin pääosin myönteisenä.
Spekulaation vaikutus öljymarkkinoilla on varsin kiistanalainen. Tämän tutkimuksen tulokset akateemisen kirjallisuuden analyysin perusteella saadusta melko neutraalista vaikutuksesta, ja käytännön toimijoiden kokemusten mukaisesta pääosin positiivisesta vaikutuksesta, voivat kuitenkin ohjata suhtautumista kohti yleistä myönteistä ja hyväksyvämpää suuntaa. Vaikka spekulaatiolla voi olla epävakauttavaakin vaikutusta, nähdään sen myönteiset seuraukset, kuten markkinoiden likviditeetin parantuminen, usein merkittävämpänä. Spekulaation käsite nähdään käytännössä usein huomattavasti laajempana kuin tutkimuksissa käytetyt pelkät ei-teolliset positiot.
Avainsanat: spekulaatio, raakaöljyn hinta, johdannaismarkkinat, volatiliteetti, hintapreemio, COT-raportti