Miehistä puhetta. Narratiivinen tutkimus eturauhassyöpää sairastavien miesten kokemuksesta
PALVIAINEN, LAILA (2006)
PALVIAINEN, LAILA
2006
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15835
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15835
Tiivistelmä
Tutkimukseni kohteena ovat eturauhassyöpää sairastavien miesten sairaustarinat. Tarkoituksenani on kuvata ja tulkita miehen kokemusta siitä, mitä ja millaista on sairastaa eturauhassyöpää. Erityisen mielenkiintoni kohteena on miestapaisuus ja sen näyttäytyminen miesten sairaustarinoissa.
Tutkimusaineistonani minulla on kahdeksan miehen omakohtainen kertomus eturauhassyöpään sairastumisestaan. Tutkimuksessani käytän menetelmänäni narratiivista, tarinallista lähestymistapaa.
Miestapaisuus, miehinen tapa ilmaista itseään ja olemistaan puheen kautta toimi analysoinnin viitekehyksenä. Vaikka haastateltavia miehiä oli ainoastaan kahdeksan, tuottivat he puheessaan tietynlaista miehille ominaista, jopa perinteiseksi tulkittavaa miestapaisuutta. Nämä miehet puhuivat itsestään ja sairauskokemuksistaan yleistäen ja itsensä etäännyttäen.
Miehisyyden kategorisointia tapahtui näkyvästi läpi aineiston suhteessa naiseen ja vaimoon sekä suhteessa toisiin miehiin. Muut miehet näyttäytyivät stereotyyppisinä suomalaisina miehinä, jotka miespuheessa eivät ole heikkoja eivätkä sairaita. Haastatellut miehet murtavat tätä perinteistä stereotyyppistä suomalaisen miehen kuvaa voimakkaasti. He etäännyttävät itsensä stereotyyppisestä miehen kuvasta kertomalla toimivansa itse toisin. Stereotyyppinen suomalainen mies siis esiintyy puheen tasolla, mutta toiminnassa nämä miesvaatimukset katoavat.
Sairastuneet miehet olivat omassa toiminnassaan luopuneet perinteisistä miesodotuksista ja luoneet vapaamman miesidentiteetin. Sairastumisprosessi mahdollisti miehet irrottautumaan entisistä pakottavista velvoitteista ja tekemään uudenlaisia, yksilöllisiä valintoja.
Avainsanat: sairauden kokemus, eturauhassyöpä, maskuliinisuus, miestapaisuus
Tutkimusaineistonani minulla on kahdeksan miehen omakohtainen kertomus eturauhassyöpään sairastumisestaan. Tutkimuksessani käytän menetelmänäni narratiivista, tarinallista lähestymistapaa.
Miestapaisuus, miehinen tapa ilmaista itseään ja olemistaan puheen kautta toimi analysoinnin viitekehyksenä. Vaikka haastateltavia miehiä oli ainoastaan kahdeksan, tuottivat he puheessaan tietynlaista miehille ominaista, jopa perinteiseksi tulkittavaa miestapaisuutta. Nämä miehet puhuivat itsestään ja sairauskokemuksistaan yleistäen ja itsensä etäännyttäen.
Miehisyyden kategorisointia tapahtui näkyvästi läpi aineiston suhteessa naiseen ja vaimoon sekä suhteessa toisiin miehiin. Muut miehet näyttäytyivät stereotyyppisinä suomalaisina miehinä, jotka miespuheessa eivät ole heikkoja eivätkä sairaita. Haastatellut miehet murtavat tätä perinteistä stereotyyppistä suomalaisen miehen kuvaa voimakkaasti. He etäännyttävät itsensä stereotyyppisestä miehen kuvasta kertomalla toimivansa itse toisin. Stereotyyppinen suomalainen mies siis esiintyy puheen tasolla, mutta toiminnassa nämä miesvaatimukset katoavat.
Sairastuneet miehet olivat omassa toiminnassaan luopuneet perinteisistä miesodotuksista ja luoneet vapaamman miesidentiteetin. Sairastumisprosessi mahdollisti miehet irrottautumaan entisistä pakottavista velvoitteista ja tekemään uudenlaisia, yksilöllisiä valintoja.
Avainsanat: sairauden kokemus, eturauhassyöpä, maskuliinisuus, miestapaisuus