Osaamisen johtaminen yleisissä kirjastoissa
POHJALAINEN, MARJUT (2006)
POHJALAINEN, MARJUT
2006
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15711
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15711
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on yleisten kirjastojen johtaminen, jonka vuoksi johtamisen malleja etsittiin knowledge managemet viitekehyksestä. Tutkimusongelmana on sopiiko knowledge management viitekehys yleisten kirjastojen johtamiseen. Knowledge management-käsitettä tutkitaan eri alojen kirjallisuuden pohjalta. Käsitteelle ei ole yksimielistä suomen kielistä vastinetta, tässä työssä käytetään käsitettä osaamisen johtaminen. Knowledge management käsite määritellään kirjallisuudessa lukuisilla tavoilla. Keskeistä siinä on tiedon ja osaamisen näkeminen organisaation tärkeimmäksi resurssiksi. Tutkimus rajataan koskemaan inhimillistä tietoa. Tutkimusta taustoitetaan myös oppimisen ja oppivan organisaation viitekehyksellä.
Tutkimus toteutettiin yhtä kirjastoa koskevana tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto muodostui esimerkkikirjaston esimiesten ajatuksista, jotka oli kerättty osana 2005 pidettyä esimieskoulutusta. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä. Esimiesaineistosta esiinnousseita johtamisen haasteita tarkastellaan osaamisen johtamisen näkökulmasta.
Tutkimuksessa selvisi, että kirjastojen on syytä tehdä määrätietoiset henkilöstösuunnitelmat, jotka pitävät sisällään organisaation tulevien osaamistarpeiden kartoitukset ja toimenpiteet, kuinka osaaminen hankitaan. Kirjastojen johtamisen haasteiksi nähtiin muutoksen johtaminen, vision ja strategian merkitys toiminnassa, avoimuuden ja yhteistyön lisääminen, esimiesidentiteetin ongelmallisuus ja ajan puute esimiestyössä. Empiirisestä aineistosta identifioitujen tarpeiden nojalla nostettiin esille erilaisia hiljaisen tiedon jakamista ja oppimista edistäviä käytäntöjä. Näitä ovat yhteinen visio ja strategia, osaamiskartoitukset, kehityskeskustelut, perehdyttäminen, erilaiset mentoroinnin muodot, työkierto, dialogi, yhteistyö ja luottamus, kokoukset ja tiimit. Tuloksena todettiin, että kirjastoissa tulisi kiinnittää huomiota näihin käytäntöihin ja tavoitteena tulisi olla tavoitteellinen hiljaisen tiedon jakaminen ja hyödyntäminen, jossa toteutuu avoin dialoginen keskustelu.
Avainsanat: johtaminen, yleiset kirjastot, knowledge management, osaamisen johtaminen, hiljainen tieto, oppiminen
Tutkimus toteutettiin yhtä kirjastoa koskevana tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto muodostui esimerkkikirjaston esimiesten ajatuksista, jotka oli kerättty osana 2005 pidettyä esimieskoulutusta. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä. Esimiesaineistosta esiinnousseita johtamisen haasteita tarkastellaan osaamisen johtamisen näkökulmasta.
Tutkimuksessa selvisi, että kirjastojen on syytä tehdä määrätietoiset henkilöstösuunnitelmat, jotka pitävät sisällään organisaation tulevien osaamistarpeiden kartoitukset ja toimenpiteet, kuinka osaaminen hankitaan. Kirjastojen johtamisen haasteiksi nähtiin muutoksen johtaminen, vision ja strategian merkitys toiminnassa, avoimuuden ja yhteistyön lisääminen, esimiesidentiteetin ongelmallisuus ja ajan puute esimiestyössä. Empiirisestä aineistosta identifioitujen tarpeiden nojalla nostettiin esille erilaisia hiljaisen tiedon jakamista ja oppimista edistäviä käytäntöjä. Näitä ovat yhteinen visio ja strategia, osaamiskartoitukset, kehityskeskustelut, perehdyttäminen, erilaiset mentoroinnin muodot, työkierto, dialogi, yhteistyö ja luottamus, kokoukset ja tiimit. Tuloksena todettiin, että kirjastoissa tulisi kiinnittää huomiota näihin käytäntöihin ja tavoitteena tulisi olla tavoitteellinen hiljaisen tiedon jakaminen ja hyödyntäminen, jossa toteutuu avoin dialoginen keskustelu.
Avainsanat: johtaminen, yleiset kirjastot, knowledge management, osaamisen johtaminen, hiljainen tieto, oppiminen