Kuntapäättäjät uhattuna. Tutkimus kuntien ylimpien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kokemasta uhkailusta ja väkivallasta
LUOTIO, SANNA (2006)
LUOTIO, SANNA
2006
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15665
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15665
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Suomen ylimpien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toimensa vuoksi kokemaa uhkailua ja väkivaltaa. Tutkimus selvittää kuinka paljon ja laajasti maamme kuntapäättäjät joutuvat kokemaan ulkoa päin tulevaa uhkailua ja väkivaltaa, miten ja kuinka usein tällaiset tilanteet ilmenevät sekä miten uhkaan on reagoitu. Tämän tyyppistä asiaa on kuntakentällä tutkittu hyvin vähän, joten tutkimuksella pyritään saamaan kokonaiskuva Suomen kuntapäättäjien tilanteesta.
Työväkivaltaa ja sen ilmenemismuotoja on muilla aloilla tutkittu paljonkin, mutta varsinaista ylimpiin kuntapäättäjiin kohdistuvaa tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu. Työväkivalta sinänsä on ollut lisääntyvä ilmiö viime vuosikymmenten aikana ja sen yleisyyteen on haettu selityksiä monien yhteiskunnallisten muutosten kuten laman, työttömyyden ja muuttoliikkeen kautta. Syrjäytyminen sekä ihmisten lisääntyvät sosiaaliset ja henkilökohtaiset ongelmat heijastuvat väistämättä myös kuntapäättäjiä kohtaan ja vakavimmissa tapauksissa nämä aggressiot näkyvät valitettavasti uhkailun tai väkivallan tekoina.
Suomen kunnallishallinto perustuu dualistiseen hallintorakenteeseen, jossa kansalaisten valitsemat luottamushenkilöt sekä palkatut virkamiehet hoitavat yhteistyössä kuntien toimintaa ja hallintoa. Kuntapäättäjät toimivat kuntalaisten etujen mukaisesti ja tekevät toimessaan asukkaita koskevia päätöksiä. Näitä päätöksiä on vaikea tehdä niin, että niillä aina kykenisi miellyttämään kaikkia kuntalaisia yhtälailla. Nämä päätöksenteosta johtuvat erimielisyydet ja asukkaiden negatiiviset tunteet ovat niitä, jotka voivat synnyttää uhkailua ja väkivaltaa kuntapäättäjiä kohtaan. Kuntapäättäjän toimi on niin luottamushenkilö- kuin viranhaltijatasollakin aina haasteellinen paikka, kun huolehdittavana on kokonainen kunta ja sen moninaiset asukkaat.
Tutkimuksesta käy ilmi, että uhkailu ja väkivallan teot eri muodoissaan ovat Suomen kuntahallinnossa arkipäivää. Uhkailutapojen ja väkivallan muodot vaihtelevat suuresti ja vakavat uhkatilanteet kuten tappouhkaukset ja ilkivalta ovat tulleet tutuksi toimen myötä ylimmille kuntapäättäjille. Väkivalta tai uhkailu ei aina rajoitu pelkästään kuntapäättäjään itseensä vaan kohteena saattaa pahimmillaan olla myös päättäjän läheinen. Vain harvoissa tapauksissa uhka tai väkivalta kuitenkaan on päivittäistä vaan tilanteita sattuu onneksi suurimmalle osalle kuntapäättäjistä vain silloin tällöin. Kyseiset tilanteet saattavat kuitenkin olla hyvinkin ahdistavia ja siksi kaikkiin tapauksiin tulisi reagoida vakavasti, sillä väkivalta tai uhkailu on aina lainvastainen teko.
Työväkivaltaa ja sen ilmenemismuotoja on muilla aloilla tutkittu paljonkin, mutta varsinaista ylimpiin kuntapäättäjiin kohdistuvaa tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu. Työväkivalta sinänsä on ollut lisääntyvä ilmiö viime vuosikymmenten aikana ja sen yleisyyteen on haettu selityksiä monien yhteiskunnallisten muutosten kuten laman, työttömyyden ja muuttoliikkeen kautta. Syrjäytyminen sekä ihmisten lisääntyvät sosiaaliset ja henkilökohtaiset ongelmat heijastuvat väistämättä myös kuntapäättäjiä kohtaan ja vakavimmissa tapauksissa nämä aggressiot näkyvät valitettavasti uhkailun tai väkivallan tekoina.
Suomen kunnallishallinto perustuu dualistiseen hallintorakenteeseen, jossa kansalaisten valitsemat luottamushenkilöt sekä palkatut virkamiehet hoitavat yhteistyössä kuntien toimintaa ja hallintoa. Kuntapäättäjät toimivat kuntalaisten etujen mukaisesti ja tekevät toimessaan asukkaita koskevia päätöksiä. Näitä päätöksiä on vaikea tehdä niin, että niillä aina kykenisi miellyttämään kaikkia kuntalaisia yhtälailla. Nämä päätöksenteosta johtuvat erimielisyydet ja asukkaiden negatiiviset tunteet ovat niitä, jotka voivat synnyttää uhkailua ja väkivaltaa kuntapäättäjiä kohtaan. Kuntapäättäjän toimi on niin luottamushenkilö- kuin viranhaltijatasollakin aina haasteellinen paikka, kun huolehdittavana on kokonainen kunta ja sen moninaiset asukkaat.
Tutkimuksesta käy ilmi, että uhkailu ja väkivallan teot eri muodoissaan ovat Suomen kuntahallinnossa arkipäivää. Uhkailutapojen ja väkivallan muodot vaihtelevat suuresti ja vakavat uhkatilanteet kuten tappouhkaukset ja ilkivalta ovat tulleet tutuksi toimen myötä ylimmille kuntapäättäjille. Väkivalta tai uhkailu ei aina rajoitu pelkästään kuntapäättäjään itseensä vaan kohteena saattaa pahimmillaan olla myös päättäjän läheinen. Vain harvoissa tapauksissa uhka tai väkivalta kuitenkaan on päivittäistä vaan tilanteita sattuu onneksi suurimmalle osalle kuntapäättäjistä vain silloin tällöin. Kyseiset tilanteet saattavat kuitenkin olla hyvinkin ahdistavia ja siksi kaikkiin tapauksiin tulisi reagoida vakavasti, sillä väkivalta tai uhkailu on aina lainvastainen teko.