Perheen kokemus päiväkirurgisen potilaan selviytymisestä
NIEMIMAA, OUTI (2006)
NIEMIMAA, OUTI
2006
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15635
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15635
Tiivistelmä
Päiväkirurginen toimenpide koskettaa potilasta ja hänen perhettään. Perheen kokemusta päiväkirurgisen potilaan selviytymisestä kotona toimenpiteen jälkeen ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten perheet kokevat päiväkirurgisen potilaan toipumisvaiheen kotona. Tutkimustehtävä perustui Leino-Kilven ja Suomisen aikaisempaan teoriaan päiväkirurgisen potilaan selviytymisen osa-alueista: toiminnallinen, kokemuksellinen ja sosiaalis-yhteisöllinen selviytyminen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla päiväkirurgisia potilaita ja heidän perheitään noin viikon kuluttua päiväkirurgisesta toimenpiteestä heidän kotonaan. Perhehaastatteluja tehtiin 10 kappaletta. Perheet haastateltiin kerran. Perhehaastatteluihin osallistui 22 henkilöä (10 potilasta, yhdeksän puolisoa, kolme alle 18- vuotiasta koululaista). Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysillä.
Analyysin tuloksena päiväkirurgisen potilaan selviytymistä kuvaamaan muodostui kolme pääluokkaa: perheen apu päiväkirurgisen potilaan toiminnallisessa selviytymisessä, perheen kokemus päiväkirurgisen potilaan kokemuksellisesta selviytymisestä ja perheen kokemus päiväkirurgisen potilaan sosiaalisyhteisöllisestä selviytymisestä. Lisäksi muodostui 14 yläluokkaa ja 51 alaluokkaa.
Perhe auttoi päiväkirurgista potilasta päivittäisessä henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa, kodin arkipäivän toiminnoissa, kodin ulkopuolisten asioiden hoidossa ja antamalla sairaanhoitoa. Perheen antama henkinen tuki oli läsnäoloa, auttavaista kohtelua, rajojen asettamista, asioiden selvittämistä ja kannustusta. Perhe koki kotihoidon turvallisena ja normaalin perhe-elämän säilyvän. Potilaan auttaminen kuului perhe-elämään. Perhe koki myös hyötyä potilaan kotihoidosta. Tiedon puute aiheutti epätietoisuutta perheen elämässä ja se ilmeni erilaisina huolina. Päiväkirurgisella toimenpiteellä oli yksilölliset vaikutukset perheiden ihmissuhteisiin, harrastamiseen, työssäkäyntiin ja osallistumisen kodin ulkopuolelle.
Päiväkirurginen potilas tarvitsee perheeltään toiminnallista ja henkistä apua toimenpiteen jälkeisessä selviytymisessä kotona. Tiedon puute aiheuttaa epätietoisuutta ja huolia perheen elämässä. Päiväkirurgisen potilaan ohjausta edelleen kehittämällä ja tehostamalla voidaan vähentää perheiden kokemaan epätietoisuutta päiväkirurgisen hoitoprosessin aikana.
Avainsanat: päiväkirurgia, potilas, perhe, selviytyminen, perhehaastattelu
Analyysin tuloksena päiväkirurgisen potilaan selviytymistä kuvaamaan muodostui kolme pääluokkaa: perheen apu päiväkirurgisen potilaan toiminnallisessa selviytymisessä, perheen kokemus päiväkirurgisen potilaan kokemuksellisesta selviytymisestä ja perheen kokemus päiväkirurgisen potilaan sosiaalisyhteisöllisestä selviytymisestä. Lisäksi muodostui 14 yläluokkaa ja 51 alaluokkaa.
Perhe auttoi päiväkirurgista potilasta päivittäisessä henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa, kodin arkipäivän toiminnoissa, kodin ulkopuolisten asioiden hoidossa ja antamalla sairaanhoitoa. Perheen antama henkinen tuki oli läsnäoloa, auttavaista kohtelua, rajojen asettamista, asioiden selvittämistä ja kannustusta. Perhe koki kotihoidon turvallisena ja normaalin perhe-elämän säilyvän. Potilaan auttaminen kuului perhe-elämään. Perhe koki myös hyötyä potilaan kotihoidosta. Tiedon puute aiheutti epätietoisuutta perheen elämässä ja se ilmeni erilaisina huolina. Päiväkirurgisella toimenpiteellä oli yksilölliset vaikutukset perheiden ihmissuhteisiin, harrastamiseen, työssäkäyntiin ja osallistumisen kodin ulkopuolelle.
Päiväkirurginen potilas tarvitsee perheeltään toiminnallista ja henkistä apua toimenpiteen jälkeisessä selviytymisessä kotona. Tiedon puute aiheuttaa epätietoisuutta ja huolia perheen elämässä. Päiväkirurgisen potilaan ohjausta edelleen kehittämällä ja tehostamalla voidaan vähentää perheiden kokemaan epätietoisuutta päiväkirurgisen hoitoprosessin aikana.
Avainsanat: päiväkirurgia, potilas, perhe, selviytyminen, perhehaastattelu