Music Televisionin hittivideot ja niiden mcdonaldisoituneisuus
SJÖSTEDT, ARNE (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SJÖSTEDT, ARNE
2006
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-02Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastelen Music Televisionin (MTV) pop-musiikkivideoita. Millaisia videot ovat musiikki- ja kuvakerronnaltaan, ja miksi ne vaikuttavat olevan jollain tapaa samankaltaisia. Aluksi selitän mikä ja millainen on pop-musiikkivideo, ja minkä vuoksi sellainen valmistetaan. Selkeyden vuoksi on MTV:n videoiden kohdalla mielekkäämpää puhua hittivideosta kuin musiikkivideosta, koska kanavan lähettämät videot ovat mainoksen kaltaisia, ja kaupallista menestystä silmälläpitäen tehtyjä ja julkaistuja tuotoksia. Kuvailen myös MTV:n ja musiikkivideon historiaa, joka on sidoksissa teknologian kehittymiseen ja elokuvan, television sekä videon historiaan. Kerron myös kanavan nykyisestä tarjonnasta, joka on etenkin ilta-ajan lähetysten suhteen monipuolistunut. Itse tutkimusmateriaalina käytän kuitenkin vain arkipäivisin aikavälillä klo 9-16 näkyneitä hittivideoita.
Empiirisessä osuudessa aineistona on kaksi kahdeksankymmenen videon otantaa sekä loka- marraskuulta 2003 että helmi-maaliskuulta 2006. Syynä kahteen eri ajankohtaan sijoittuvaan videoaineistoon on Suomessa näkyneen Nordic MTV:n muuttuminen Suomen MTV:ksi syksyllä 2005. Vuoden 2003 aineistoa on alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen aiheellista verrata kanavan nimimuutoksen mahdollisesti mukanaan tuomiin muutoksiin.
Ann Kaplanin vuoden 1987 tutkimukseen nojaten jaan molempien otantojeni musiikkivideot tiettyihin lajityyppeihin painottaen videoiden kuvakerronnallisia elementtejä laulettujen tekstien jäädessä vähemmälle huomiolle.
Otannoistani yksityiskohtaisemman analyysin kohteena ovat vuonna 2003 MTV:llä näkyneet (silloin) uudet hittivideot. Paljolti Kaplanin tapaan, joskin hieman hänen videotyyppien nimikkeistä poiketen, tyypittelen hittivideot viiteen eri kategoriaan.
Erittelen videoiden erityispiirteitä, ja esiintyjiin liittyviä ulkoisia tekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, rotu ja kansallisuus. Huomioin myös musiikkilajityyppien (-genre) mahdollisen vaikutuksen ja testaan ovatko nämä seikat merkittäviä videoiden kuvakerronnallisten lajityyppien määräytymisen suhteen.
Vuonna 2003 kerätyn aineiston analysoinnin jälkeen päädyn havaintoon, jonka mukaan emo seikat eivät muodosta säännönmukaista eroavaisuutta postmodernien ja muiden videoiden välillä. Sekä postmoderni että muun tyyppinen video eivät ole riippuvaisia esittäjiensä habituksesta tai musiikin tyylilajista.
Koska nykyisin koneiden käyttö on musiikin teossa tyypillistä, haen selitystä postmodernien videoiden yleisyydelle myös videokappaleiden soitannollisista ratkaisuista.
Koska musiikkigenrellä ei ole vaikutusta kuvakerronnan lajityypin määräytymiseen, jaan tuotokset kahteen ryhmään pääosin koneilla valmistettujen ja perinteisillä instrumenteilla soitettujen teosten kesken. Tästäkään jaottelusta ei löydy selitystä kuvakerronnaltaan postmodernien videoiden suosiolle. Sekä koneilla, että niitä ilman soitetut musiikkivideot ovat molemmat enimmäkseen postmodemeja. Sen sijaan kuvakerrontaa luodessa koneiden ja kehittyneen teknologian käyttö on hyvinkin yleistä. Niiden avulla luodaan todellisuudesta
Empiirisessä osuudessa aineistona on kaksi kahdeksankymmenen videon otantaa sekä loka- marraskuulta 2003 että helmi-maaliskuulta 2006. Syynä kahteen eri ajankohtaan sijoittuvaan videoaineistoon on Suomessa näkyneen Nordic MTV:n muuttuminen Suomen MTV:ksi syksyllä 2005. Vuoden 2003 aineistoa on alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen aiheellista verrata kanavan nimimuutoksen mahdollisesti mukanaan tuomiin muutoksiin.
Ann Kaplanin vuoden 1987 tutkimukseen nojaten jaan molempien otantojeni musiikkivideot tiettyihin lajityyppeihin painottaen videoiden kuvakerronnallisia elementtejä laulettujen tekstien jäädessä vähemmälle huomiolle.
Otannoistani yksityiskohtaisemman analyysin kohteena ovat vuonna 2003 MTV:llä näkyneet (silloin) uudet hittivideot. Paljolti Kaplanin tapaan, joskin hieman hänen videotyyppien nimikkeistä poiketen, tyypittelen hittivideot viiteen eri kategoriaan.
Erittelen videoiden erityispiirteitä, ja esiintyjiin liittyviä ulkoisia tekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, rotu ja kansallisuus. Huomioin myös musiikkilajityyppien (-genre) mahdollisen vaikutuksen ja testaan ovatko nämä seikat merkittäviä videoiden kuvakerronnallisten lajityyppien määräytymisen suhteen.
Vuonna 2003 kerätyn aineiston analysoinnin jälkeen päädyn havaintoon, jonka mukaan emo seikat eivät muodosta säännönmukaista eroavaisuutta postmodernien ja muiden videoiden välillä. Sekä postmoderni että muun tyyppinen video eivät ole riippuvaisia esittäjiensä habituksesta tai musiikin tyylilajista.
Koska nykyisin koneiden käyttö on musiikin teossa tyypillistä, haen selitystä postmodernien videoiden yleisyydelle myös videokappaleiden soitannollisista ratkaisuista.
Koska musiikkigenrellä ei ole vaikutusta kuvakerronnan lajityypin määräytymiseen, jaan tuotokset kahteen ryhmään pääosin koneilla valmistettujen ja perinteisillä instrumenteilla soitettujen teosten kesken. Tästäkään jaottelusta ei löydy selitystä kuvakerronnaltaan postmodernien videoiden suosiolle. Sekä koneilla, että niitä ilman soitetut musiikkivideot ovat molemmat enimmäkseen postmodemeja. Sen sijaan kuvakerrontaa luodessa koneiden ja kehittyneen teknologian käyttö on hyvinkin yleistä. Niiden avulla luodaan todellisuudesta