Kehittämisyhtiö elinkeinopolitiikan toteuttajana. Tapausesimerkkinä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö omistajakuntien ja elinkeinoelämän näkökulmasta
HORNBORG, JOHANNA (2006)
HORNBORG, JOHANNA
2006
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15583
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15583
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kunnan elinkeinopolitiikan toteuttamisessa tapahtunutta muutosta. Perinteisesti kunnan elinkeinoasiamiehen hoitama elinkeinopolitiikka on yhä useammin siirretty kehittämisyhtiön vastuulle. Tutkielman tarkoitus on selvittää kehittämisyhtiön sidosryhmien näkökulmasta, millä tavoin yhtiöittäminen on vaikuttanut elinkeinopolitiikan hoitoon ja millaisiksi luottamushenkilöiden ja elinkeinoelämän toimijat näkevät elinkeinopoliittiset vaikuttamismahdollisuutensa.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen keskeinen teema on julkinen-yksityinen yhteistyö. Kunnallinen elinkeinopolitiikka muodostaa työhön empiirisen viitekehyksen ja sen yhtiöittämistä käsitellään eräänä yhteistyön toteuttamistapana.
Lahden alueen omistajakuntien ja elinkeinoelämän näkökulmia elinkeinopolitiikan yhtiöittämiseen kartoitettiin kyselylomakkeen ja haastattelujen avulla. Kyselyn kokonaisvastausprosentiksi muodostui 45.2 %. Kyselyä täydensi kymmenen elinkeinoelämän toimijan ja kuuden omistajakuntien luottamushenkilön haastattelut.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka keskeiset sidosryhmät luottavat kehittämisyhtiöön alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttajana ja omia vaikuttamismahdollisuuksia elinkeinopolitiikkaan pidetään pääosin riittävinä, on kehittämisyhtiön asema haasteellinen omistajakuntien ja elinkeinoelämän tarpeiden yhteen sovittajana. Säilyttääkseen merkittävän aseman alueen kehityksen mahdollistaja, tulee kehittämisyhtiön tehdä toiminnassaan ratkaisuja sidosryhmiensä ehdoilla liian itsenäisiä päätöksiä välttäen. Omistajakuntien tyytyväisyys on merkittävä tekijä toiminnan jatkuvuuden kannalta, joten kuntien yksilöllisten elinkeinopoliittisten tarpeiden huomiointi on nostettava yhtiön toiminnassa nykyistä merkittävämpään asemaan.
Avainsanat: elinkeinopolitiikka, kehittämisyhtiö, julkinen-yksityinen yhteistyö, kunnallinen yhtiöittäminen
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen keskeinen teema on julkinen-yksityinen yhteistyö. Kunnallinen elinkeinopolitiikka muodostaa työhön empiirisen viitekehyksen ja sen yhtiöittämistä käsitellään eräänä yhteistyön toteuttamistapana.
Lahden alueen omistajakuntien ja elinkeinoelämän näkökulmia elinkeinopolitiikan yhtiöittämiseen kartoitettiin kyselylomakkeen ja haastattelujen avulla. Kyselyn kokonaisvastausprosentiksi muodostui 45.2 %. Kyselyä täydensi kymmenen elinkeinoelämän toimijan ja kuuden omistajakuntien luottamushenkilön haastattelut.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka keskeiset sidosryhmät luottavat kehittämisyhtiöön alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttajana ja omia vaikuttamismahdollisuuksia elinkeinopolitiikkaan pidetään pääosin riittävinä, on kehittämisyhtiön asema haasteellinen omistajakuntien ja elinkeinoelämän tarpeiden yhteen sovittajana. Säilyttääkseen merkittävän aseman alueen kehityksen mahdollistaja, tulee kehittämisyhtiön tehdä toiminnassaan ratkaisuja sidosryhmiensä ehdoilla liian itsenäisiä päätöksiä välttäen. Omistajakuntien tyytyväisyys on merkittävä tekijä toiminnan jatkuvuuden kannalta, joten kuntien yksilöllisten elinkeinopoliittisten tarpeiden huomiointi on nostettava yhtiön toiminnassa nykyistä merkittävämpään asemaan.
Avainsanat: elinkeinopolitiikka, kehittämisyhtiö, julkinen-yksityinen yhteistyö, kunnallinen yhtiöittäminen