Laatulehdistö Putinin ohjatussa demokratiassa. Hallituksen rakenneuudistuksen uutisointi Venäjän laatulehdissä ennen vuoden 2004 presidentinvaaleja
AHTIAINEN, HENRIIKKA (2006)
AHTIAINEN, HENRIIKKA
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-01-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15299
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15299
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Venäjän hallituksen rakenneuudistuksen uutisointia maan laatulehdistössä ennen vuoden 2004 presidentinvaaleja. Tutkimukseni perustuu kolmen venäläisen laatulehden ja valtion sanomalehden uutisoinnin vertailuun. Tätä kautta tutkin, miten laatulehdistö voi Putinin Venäjällä ja millaisia vaihtoehtoisia uutiskanavia äänestäjille oli tarjolla juuri ennen vaaleja.
Presidentti Putinin järjestelmää on kutsuttu ohjatuksi demokratiaksi, jossa perustavanlaatuisten demokraattisten instituutioiden sisältö on syöpynyt. Ohjattuun demokratiaan liittyy myös uus-autoritäärinen mediajärjestelmä, joka perustuu valtion tärkeimpien vaikutuskanavien (television) valvontaan. Samalla maassa toimii kuitenkin yli 23 400 sanomalehteä, joista suurin osa julistautuu riippumattomiksi.
Putin on osallistunut tähän mennessä kaksiin presidentinvaaleihin. Molemmilla kerroilla hän on kieltäytynyt kampanjoinnista. Siksi Venäjän presidentille ei voi olla aivan yhdentekevää, millaisia viestejä media vaalien alla välittää. Tutkimusten mukaan kansalaisten mielipiteisiin ja vaalikäyttäytymiseen vaikuttavat nimenomaan tavalliset uutisjutut, joissa maan istuva presidentti saa julkisuutta.
Valitsin tarkemman analyysin kohteeksi heti hallituksen rakenneuudistuksen jälkeen ilmestyneiden lehtien etusivuilla julkaistut jutut, joita lähestyin narratologian kautta. Narratologisia työkaluja hyödyntämällä olen tutkinut, millaisia ideologisia representaatioita tekstit sisältävät, kuka jutuissa pääsee ääneen ja saako presidenttiä kritisoida.
Vaikka presidenttiin suhtauduttiin tutkimissani jutuissa yleensä huomattavasti varovaisemmin kuin maan muihin johtohahmoihin, eivät laatulehdet ole vielä Kremlin kontrollissa. Venäjän laatulehdistöstä löytyi yllättävän kriittisiä juttuja, joista paistoi läpi ajoittain jopa avoin vastarinta. Lehdet ovat kuitenkin profiloituneet lähinnä eliittien tietolähteeksi, joten suuria massoja lehtien kritiikki ei tavoita. Tavallisen lukijan on myös vaikea päästä juttuihin sisälle, sillä lehdet tuntuvat suuntaavan uutisensa juuri sille yleisölle, joka oletettavasti on jo perillä maan poliittisista asioista. Uutiset voi kuitenkin tarjoilla kunnolla kaikille, kunhan jutut on kattavasti taustoitettu. Perusteellisesti taustoitettuja juttuja julkaisevat laatulehdet tarjoavat vaihtoehdon myös tavallisille kansalaisille. Näin kuka tahansa voi löytää vaihtoehtoisia näkökulmia ajankohtaisiin asioihin.
Presidentti Putinin järjestelmää on kutsuttu ohjatuksi demokratiaksi, jossa perustavanlaatuisten demokraattisten instituutioiden sisältö on syöpynyt. Ohjattuun demokratiaan liittyy myös uus-autoritäärinen mediajärjestelmä, joka perustuu valtion tärkeimpien vaikutuskanavien (television) valvontaan. Samalla maassa toimii kuitenkin yli 23 400 sanomalehteä, joista suurin osa julistautuu riippumattomiksi.
Putin on osallistunut tähän mennessä kaksiin presidentinvaaleihin. Molemmilla kerroilla hän on kieltäytynyt kampanjoinnista. Siksi Venäjän presidentille ei voi olla aivan yhdentekevää, millaisia viestejä media vaalien alla välittää. Tutkimusten mukaan kansalaisten mielipiteisiin ja vaalikäyttäytymiseen vaikuttavat nimenomaan tavalliset uutisjutut, joissa maan istuva presidentti saa julkisuutta.
Valitsin tarkemman analyysin kohteeksi heti hallituksen rakenneuudistuksen jälkeen ilmestyneiden lehtien etusivuilla julkaistut jutut, joita lähestyin narratologian kautta. Narratologisia työkaluja hyödyntämällä olen tutkinut, millaisia ideologisia representaatioita tekstit sisältävät, kuka jutuissa pääsee ääneen ja saako presidenttiä kritisoida.
Vaikka presidenttiin suhtauduttiin tutkimissani jutuissa yleensä huomattavasti varovaisemmin kuin maan muihin johtohahmoihin, eivät laatulehdet ole vielä Kremlin kontrollissa. Venäjän laatulehdistöstä löytyi yllättävän kriittisiä juttuja, joista paistoi läpi ajoittain jopa avoin vastarinta. Lehdet ovat kuitenkin profiloituneet lähinnä eliittien tietolähteeksi, joten suuria massoja lehtien kritiikki ei tavoita. Tavallisen lukijan on myös vaikea päästä juttuihin sisälle, sillä lehdet tuntuvat suuntaavan uutisensa juuri sille yleisölle, joka oletettavasti on jo perillä maan poliittisista asioista. Uutiset voi kuitenkin tarjoilla kunnolla kaikille, kunhan jutut on kattavasti taustoitettu. Perusteellisesti taustoitettuja juttuja julkaisevat laatulehdet tarjoavat vaihtoehdon myös tavallisille kansalaisille. Näin kuka tahansa voi löytää vaihtoehtoisia näkökulmia ajankohtaisiin asioihin.