Päätöksentekoprosessi valtakunnallisessa hankkeessa. Mini-interventioprojekti
MÄKLIN, SUVI (2005)
MÄKLIN, SUVI
2005
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15276
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15276
Tiivistelmä
Hakutermit:
päätöksenteko, priorisointi, mini-interventio
Terveydenhuollon nykyiset rahoitusmekanismit kannustavat projektimuotoiseen toimintaan. Projektien määrän onkin ennakoitu kasvavan nykyisestään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella erään hankkeen päätöksentekoa: miten hankkeen käynnistämisestä päätettiin valtakunnallisessa tasolla ja miten kunnat päättivät osallistua hankkeeseen. Tarkastelun kohteena oli valtakunnallinen mini-interventiohanke, joka käynnistyi syksyllä 2004. Hankkeen tavoitteena on lisätä alkoholin käytöstä kysymistä sekä suurkuluttajien lyhytneuvontaa perusterveydenhuollossa ja siten vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja.
Aineisto koostui valtakunnallisen hankkeen ja siihen liittyneiden kuntien asiakirjoista (tiedotteet, pöytäkirjat, rahoitushakemus) sekä hankkeen päätöksentekoon tai toimeenpanoon osallistuneiden henkilöiden haastatteluista. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Analyysikehikkona oli Lammintakasen (2005) kehittämä päätöksenteon analyysin malli, jossa päätöksentekoprosessi jaetaan neljään eri vaiheeseen: poliittiseen ympäristöön, varsinaiseen päätökseen, päätöksentekoprosessiin sekä tuloksiin.
Poliittinen ympäristö, jossa päätös valtakunnallisen mini-interventiohankkeen käynnistämisestä tehtiin, oli alkoholipoliittisten muutosten leimaama. Samalla kansallinen terveysprojekti pyrki korostamaan ennaltaehkäisyä, perusterveydenhuollon toimivuutta ja kansalaisten omaa vastuuta terveydestään. Päätös perusteltiin lähes kaikissa kunnissa miltei samoilla sanoilla kuin valtakunnallisen hankkeen rahoitusanomuksessakin. Perustelut luokittelin viiteen eri luokkaan: laaja ja valtakunnallisesti merkittävä hanke, ajankohtainen ongelma, tutkitusti tehokas menetelmä, hankkeen tarjoama koulutus sekä taloudelliset perustelut. Päätöksentekoprosessin julkisuudessa oli toivomisen varaa. Ristiriitainen ja puutteellinen informaatio hankkeen valmistelujen etenemisestä johti ainakin yhden kunnan kieltäytymiseen hankkeesta. Valtakunnalliseen hankkeeseen osallistui ensimmäisenä vuonna vain 16 kuntaa, joista suurin osa rekrytoitiin henkilökohtaisten verkostojen kautta, eikä kaikkia kuntia lähe!
stytty järjestelmällisesti. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoisempia kuin todellisuudessa odotetut tulokset, jotka lisäksi vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä. Tulosten mittaamiseen on valmistauduttu valtakunnallisella tasolla, mutta vain harvat kunnat arvioivat hankkeen onnistumista omalla kohdallaan.
päätöksenteko, priorisointi, mini-interventio
Terveydenhuollon nykyiset rahoitusmekanismit kannustavat projektimuotoiseen toimintaan. Projektien määrän onkin ennakoitu kasvavan nykyisestään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella erään hankkeen päätöksentekoa: miten hankkeen käynnistämisestä päätettiin valtakunnallisessa tasolla ja miten kunnat päättivät osallistua hankkeeseen. Tarkastelun kohteena oli valtakunnallinen mini-interventiohanke, joka käynnistyi syksyllä 2004. Hankkeen tavoitteena on lisätä alkoholin käytöstä kysymistä sekä suurkuluttajien lyhytneuvontaa perusterveydenhuollossa ja siten vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja.
Aineisto koostui valtakunnallisen hankkeen ja siihen liittyneiden kuntien asiakirjoista (tiedotteet, pöytäkirjat, rahoitushakemus) sekä hankkeen päätöksentekoon tai toimeenpanoon osallistuneiden henkilöiden haastatteluista. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Analyysikehikkona oli Lammintakasen (2005) kehittämä päätöksenteon analyysin malli, jossa päätöksentekoprosessi jaetaan neljään eri vaiheeseen: poliittiseen ympäristöön, varsinaiseen päätökseen, päätöksentekoprosessiin sekä tuloksiin.
Poliittinen ympäristö, jossa päätös valtakunnallisen mini-interventiohankkeen käynnistämisestä tehtiin, oli alkoholipoliittisten muutosten leimaama. Samalla kansallinen terveysprojekti pyrki korostamaan ennaltaehkäisyä, perusterveydenhuollon toimivuutta ja kansalaisten omaa vastuuta terveydestään. Päätös perusteltiin lähes kaikissa kunnissa miltei samoilla sanoilla kuin valtakunnallisen hankkeen rahoitusanomuksessakin. Perustelut luokittelin viiteen eri luokkaan: laaja ja valtakunnallisesti merkittävä hanke, ajankohtainen ongelma, tutkitusti tehokas menetelmä, hankkeen tarjoama koulutus sekä taloudelliset perustelut. Päätöksentekoprosessin julkisuudessa oli toivomisen varaa. Ristiriitainen ja puutteellinen informaatio hankkeen valmistelujen etenemisestä johti ainakin yhden kunnan kieltäytymiseen hankkeesta. Valtakunnalliseen hankkeeseen osallistui ensimmäisenä vuonna vain 16 kuntaa, joista suurin osa rekrytoitiin henkilökohtaisten verkostojen kautta, eikä kaikkia kuntia lähe!
stytty järjestelmällisesti. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoisempia kuin todellisuudessa odotetut tulokset, jotka lisäksi vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä. Tulosten mittaamiseen on valmistauduttu valtakunnallisella tasolla, mutta vain harvat kunnat arvioivat hankkeen onnistumista omalla kohdallaan.