Uusi media - uudenlainen yleisö? : Lukijoiden mahdollisuus aktiiviseen toimijuuteen suomalaisten sanomalehtien verkkolehdissä
KIVESSILTA, JENNI (2005)
KIVESSILTA, JENNI
2005
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-06-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14950
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14950
Tiivistelmä
Hakutermit:
toimijuus, yleisö, aktiivisuus, internet, verkkolehti
Yleisö on kiehtonut tutkijoita kautta aikojen. Yleisöä on tutkittu monelta kantilta useana eri aikakautena. Aivan uudenlainen keskustelu yleisöstä ja sen asemasta käynnistyi uusien medioiden ja Internetin esiinmarssin myötä. Yleisön aseman on nähty mullistuneen radikaalisti sisältöjen kuluttajana. Villeimmissä lausunnoissa yleisön roolin on väitetty muuttuneen kokonaan sen aiemmassa merkityksessä ja asemassa. Hieman maltillisimmissakin kannanotoissa yleisön roolin voidaan todeta muuttuneen merkittävästi. Merkittävä muutos on tapahtunut yleisön osallistumisessa. Yleisön pasiivisuus voi muuttua Internetissä aktiiviseksi osallistumiseksi, toimijuudeksi.
Verkkolehdet voivat tarjota lukijoilleen erilaisia uusmediaalisia piirteitä, joiden avulla lukijoiden aktiivinen osallistuminen, toimijuus on mahdollista. Toimijuus syntyy kolmesta piirteestä: vuorovaikutus, linkitys ja personointi. Näitä piirteitä hyväksikäyttämällä lukijat voivat paeta massayleisön passiivisesta asemasta ja asettua verkkoyleisön aktiiviseen ja osallistuvaan rooliin.
Teoriassa lukijoiden toimijuus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onko se käytännössä mahdollista? On kaksi eri asiaa puhua Internetin potentiaalista ja siitä, onko verkkolehtien lukijoilla todella mahdollisuus käyttää hyväkseen välineitä, jotka mahdollistavat toimijuuden. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli selvittää, miten lukijoiden toimijuus on käytännössä mahdollista suomalaisissa verkkolehdissä. Analysoin verkkolehtiä kiinnittämällä huomiota siihen, miten ne käyttivät hyväkseen linkitystä, vuorovaikutusta ja personointia. Hain vastausta kysymykseen, mahdollistavatko suomalaisten sanomalehtien verkkolehdet lukijoidensa toimijuuden?
Analysoimani aineisto koostui seitsemänä päivän viikossa päivittyvistä verkkolehdistä. Analysoitavana olivat sellaiset suomalaiset verkossa ilmestyvät sanomalehdet, joiden sisältö päivittyy seitsemänä päivänä viikossa. Tällaisia seitsemänä päivänä viikossa päivittyviä verkkolehtiä on kaikkiaan 28. Menetelemänä käytin sisällönanalyysia. Analyysissä käytin apunani piirretaulukkoa, jonka kehitin ja havaitsin toimivaksi esitutkimusvaiheessa.
Verkkolehdille tekemäni tutkimuksen tulokset olivat hienoinen pettymys. Lehdet toki tarjosivat lukijoilleen piirteitä ja apuvälineitä, joiden avulla lukijoilla on mahdollisuus muuttua aktiivisemmaksi toimijaksi, mutta vuorovaikutuksen, linkityksen ja personoinnin potentiaalista iso osa oli kuitenkin vielä hyödyntämättä.
toimijuus, yleisö, aktiivisuus, internet, verkkolehti
Yleisö on kiehtonut tutkijoita kautta aikojen. Yleisöä on tutkittu monelta kantilta useana eri aikakautena. Aivan uudenlainen keskustelu yleisöstä ja sen asemasta käynnistyi uusien medioiden ja Internetin esiinmarssin myötä. Yleisön aseman on nähty mullistuneen radikaalisti sisältöjen kuluttajana. Villeimmissä lausunnoissa yleisön roolin on väitetty muuttuneen kokonaan sen aiemmassa merkityksessä ja asemassa. Hieman maltillisimmissakin kannanotoissa yleisön roolin voidaan todeta muuttuneen merkittävästi. Merkittävä muutos on tapahtunut yleisön osallistumisessa. Yleisön pasiivisuus voi muuttua Internetissä aktiiviseksi osallistumiseksi, toimijuudeksi.
Verkkolehdet voivat tarjota lukijoilleen erilaisia uusmediaalisia piirteitä, joiden avulla lukijoiden aktiivinen osallistuminen, toimijuus on mahdollista. Toimijuus syntyy kolmesta piirteestä: vuorovaikutus, linkitys ja personointi. Näitä piirteitä hyväksikäyttämällä lukijat voivat paeta massayleisön passiivisesta asemasta ja asettua verkkoyleisön aktiiviseen ja osallistuvaan rooliin.
Teoriassa lukijoiden toimijuus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onko se käytännössä mahdollista? On kaksi eri asiaa puhua Internetin potentiaalista ja siitä, onko verkkolehtien lukijoilla todella mahdollisuus käyttää hyväkseen välineitä, jotka mahdollistavat toimijuuden. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli selvittää, miten lukijoiden toimijuus on käytännössä mahdollista suomalaisissa verkkolehdissä. Analysoin verkkolehtiä kiinnittämällä huomiota siihen, miten ne käyttivät hyväkseen linkitystä, vuorovaikutusta ja personointia. Hain vastausta kysymykseen, mahdollistavatko suomalaisten sanomalehtien verkkolehdet lukijoidensa toimijuuden?
Analysoimani aineisto koostui seitsemänä päivän viikossa päivittyvistä verkkolehdistä. Analysoitavana olivat sellaiset suomalaiset verkossa ilmestyvät sanomalehdet, joiden sisältö päivittyy seitsemänä päivänä viikossa. Tällaisia seitsemänä päivänä viikossa päivittyviä verkkolehtiä on kaikkiaan 28. Menetelemänä käytin sisällönanalyysia. Analyysissä käytin apunani piirretaulukkoa, jonka kehitin ja havaitsin toimivaksi esitutkimusvaiheessa.
Verkkolehdille tekemäni tutkimuksen tulokset olivat hienoinen pettymys. Lehdet toki tarjosivat lukijoilleen piirteitä ja apuvälineitä, joiden avulla lukijoilla on mahdollisuus muuttua aktiivisemmaksi toimijaksi, mutta vuorovaikutuksen, linkityksen ja personoinnin potentiaalista iso osa oli kuitenkin vielä hyödyntämättä.