Representing and Constructing Englishness — A Study on Fawlty Towers and National Identity
NIIRANEN, KATARIINA (2005)
NIIRANEN, KATARIINA
2005
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14710
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14710
Tiivistelmä
Hakutermit:
englantilaisuus, kansallinen identiteetti, representaatio, kulttuurintutkimus, huumori
Tutkielmani aiheena on kansallisen identiteetin representointi ja sen rakentaminen englantilaisessa tilannekomediasarjassa Pitkän Jussin Majatalo (Fawlty Towers, Iso-Britannia 1975, 1979). Sarjan on ollut hyvin suosittu kotimaassaan ja sen suosio on tavoittanut myös muiden maiden katsojat. Sarjaa on esitetty myös suomalaisessa televisiossa 1980-luvulla ja uusintana kesällä 2001 (YLE 1). Tarkoituksenani on selvittää millaista ja millä tavalla englantilaisuuden representaatiota sarja rakentaa ja kuinka rotu, luokka ja sukupuoli liittyvät kansallisuuteen. Onko sarjalla mahdollisuuksia luoda uudenlaista kansallista identiteettiä? Tukenani käytän teorioita kansallisesta identiteetistä, mm. Benedict Andersonin (1983) teoriaa kansakunnasta ”kuviteltuna yhteisönä”, jota myös Stuart Hall (1992) hyödyntää teoriassaan. Hallin mukaan kansakunta on kulttuurinen representaatiojärjestelmä, joka rakentuu erilaisista kulttuurisista instituutioista, symboleista ja representaatioista. Käytän myös tukenani teorioita populaarikulttuurista, komediasta ja huumorista yleensä, sillä sarjan komiikka on tärkeä osa kokonaisuutta. Ilman ymmärrystä komiikan toiminnasta ja huumorin merkityksestä on vaikea analysoida sarjaa pidemmälle. Taustamateriaalina käytän myös tutkimuksia 1970- luvun sosiaalisesta kontekstista, jolloin sarja esiintyi ensi kerran. Tarkoituksenani onkin analysoida sarjaa sen alkuperäisessä kontekstissa, vaikka tunnustan, että on vaikea välttää tutkijan oman position kulttuurista ja ajallista vaikutusta.
Näenkin, että Pitkän Jussin Majatalo on osa Hallin argumentaation mukaista representaatiojärjestelmää ja se osaltaan rakentaa ja muokkaa englantilaista kansallista identiteettiä rakentamalla kuvaa englantilaisesta yhteisöstä, joka on kuin symbolinen kansakunnan perhe. Perheeseen liittyvät voimakkaasti rotu, luokka ja sukupuoli, jotka vaikuttavat kansallisen identiteetin muokkautumiseen. Näitä asioita käsitellään eri henkilöhahmojen kautta. Myös sarjassa esiintyvät hotellin vieraat, joihin kuuluu eri kansallisuuksia (ranskalaisia, saksalaisia, kreikkalainen, australiainen ja amerikka-lainen) osallistuvat kansallisen identiteetin rakentamiseen. Vieraat edustavat ”Toista”, joka psykoanalyyttisen teorian mukaan liittyy vahvasti oman identiteetin rakentamiseen. Englantilaisten tuntemat pelot ja halut heijastuvat ”Toisiin” ja ne ilmenevät sarjassa huumorin kautta erilaisina asenteina ja käsityksinä.
Mielestäni sarjan kaaosmainen hotellinjohto ja hotellin omistajapariskunta symboloivat brittiläisen imperiumin kaatumisesta johtuvaa sosiaalista kaaosta 1970-luvulla ja sen menetystä surraan ironian avulla. Itseironia onkin sarjan karnevalistisen voiman lähde; kääntämällä konventionaaliset luonteenpiirteet ylösalaisin, asettamalla ne naurunalaisiksi ja vertaamalla ”vanhoja” ja ”uusia” luonteenpiirteitä sarjan nauru kohdistuu vanhoihin lukkiutuneisiin käsityksiin ja näin sen avulla saadaan aikaan uudenlaisia merkityksiä.
englantilaisuus, kansallinen identiteetti, representaatio, kulttuurintutkimus, huumori
Tutkielmani aiheena on kansallisen identiteetin representointi ja sen rakentaminen englantilaisessa tilannekomediasarjassa Pitkän Jussin Majatalo (Fawlty Towers, Iso-Britannia 1975, 1979). Sarjan on ollut hyvin suosittu kotimaassaan ja sen suosio on tavoittanut myös muiden maiden katsojat. Sarjaa on esitetty myös suomalaisessa televisiossa 1980-luvulla ja uusintana kesällä 2001 (YLE 1). Tarkoituksenani on selvittää millaista ja millä tavalla englantilaisuuden representaatiota sarja rakentaa ja kuinka rotu, luokka ja sukupuoli liittyvät kansallisuuteen. Onko sarjalla mahdollisuuksia luoda uudenlaista kansallista identiteettiä? Tukenani käytän teorioita kansallisesta identiteetistä, mm. Benedict Andersonin (1983) teoriaa kansakunnasta ”kuviteltuna yhteisönä”, jota myös Stuart Hall (1992) hyödyntää teoriassaan. Hallin mukaan kansakunta on kulttuurinen representaatiojärjestelmä, joka rakentuu erilaisista kulttuurisista instituutioista, symboleista ja representaatioista. Käytän myös tukenani teorioita populaarikulttuurista, komediasta ja huumorista yleensä, sillä sarjan komiikka on tärkeä osa kokonaisuutta. Ilman ymmärrystä komiikan toiminnasta ja huumorin merkityksestä on vaikea analysoida sarjaa pidemmälle. Taustamateriaalina käytän myös tutkimuksia 1970- luvun sosiaalisesta kontekstista, jolloin sarja esiintyi ensi kerran. Tarkoituksenani onkin analysoida sarjaa sen alkuperäisessä kontekstissa, vaikka tunnustan, että on vaikea välttää tutkijan oman position kulttuurista ja ajallista vaikutusta.
Näenkin, että Pitkän Jussin Majatalo on osa Hallin argumentaation mukaista representaatiojärjestelmää ja se osaltaan rakentaa ja muokkaa englantilaista kansallista identiteettiä rakentamalla kuvaa englantilaisesta yhteisöstä, joka on kuin symbolinen kansakunnan perhe. Perheeseen liittyvät voimakkaasti rotu, luokka ja sukupuoli, jotka vaikuttavat kansallisen identiteetin muokkautumiseen. Näitä asioita käsitellään eri henkilöhahmojen kautta. Myös sarjassa esiintyvät hotellin vieraat, joihin kuuluu eri kansallisuuksia (ranskalaisia, saksalaisia, kreikkalainen, australiainen ja amerikka-lainen) osallistuvat kansallisen identiteetin rakentamiseen. Vieraat edustavat ”Toista”, joka psykoanalyyttisen teorian mukaan liittyy vahvasti oman identiteetin rakentamiseen. Englantilaisten tuntemat pelot ja halut heijastuvat ”Toisiin” ja ne ilmenevät sarjassa huumorin kautta erilaisina asenteina ja käsityksinä.
Mielestäni sarjan kaaosmainen hotellinjohto ja hotellin omistajapariskunta symboloivat brittiläisen imperiumin kaatumisesta johtuvaa sosiaalista kaaosta 1970-luvulla ja sen menetystä surraan ironian avulla. Itseironia onkin sarjan karnevalistisen voiman lähde; kääntämällä konventionaaliset luonteenpiirteet ylösalaisin, asettamalla ne naurunalaisiksi ja vertaamalla ”vanhoja” ja ”uusia” luonteenpiirteitä sarjan nauru kohdistuu vanhoihin lukkiutuneisiin käsityksiin ja näin sen avulla saadaan aikaan uudenlaisia merkityksiä.